lauantai 26. heinäkuuta 2014

Mount Pantokrator ja vuoristoselfie


Porukat ovat täällä käymässä. Tottakai on kiva nähdä läheisiä, mutta on myös kiva saada extra paljon vapaata. Olenkin pääasiassa tehnyt vain muutaman tunnin aamuvuoroja, joten on aikaa ottaa vaikka kahdet päikkärit. Mutta ei tässä paljoa ole ehtinyt nukkua, koska porukat on aktiivilomailijoita ja melkein joka päivälle piti suunnitella jotain tekemistä. Haastava tehtävä huomioiden, että olemme Benitsessä, jossa aktiiviteetit rajoittuvat uiminen, lenkkeily, syöminen ja päikkärit  akselille. Siksipä vuokrasimmekin kahtena päivänä auton ja kiertelimme saarta, varsinkin sen pohjoisosaa.

My parents are visiting me in Corfu. It's nice to see them but it's also nice to get more days off than usually. So this week, I've mostly worked only few hours in the mornings so I can take two naps a day. However, most of the days I haven't had a chance to do that because because my parents like to do a lot of things during their holiday. That's why we rented a car twice and drove around the island since the activities in Benitses are very limited.


Isä pääsi kokeilemaan ajamista mutkikkailla teillä, ihan mukavasti sujui, suurimman osan ajasta auto kiihtyi enemmän kuin kuski. Paitsi niinä hetkinä, kun minä ja äiti annoimme eriäviä mielipiteitä mistä pitää kääntyä ja mihin päin juuri silloin, kun piti jo kääntyä. Mutta usein kaksi kartanlukijaa ei ollut ollenkaan liikaa, kartat ja varsinkin tien viitat ovat täällä mitä epäselvimpiä. Toisena päivänä meillä oli mukana myös ystäväni Louise, hänkin sai tottakai oman kartan.

Ensimmäisenä päivänä valloitimme vuoren ja vierailimme Corfun kaikista korkeimmalle vuorelle rakennetussa Pantokrator nimisessä luostarissa. Hyvä että tulee ajotaitoisia vieraita käymään, niin voin valita vähän tällaisia haasteellisempia vierailukohteita, kun ei itse tarvitse kantaa vastuuta ajamisesta.

My dad got a chance to try driving in Greece and it went surprisingly well! I and my mom were reading a map and small difficulties occurred when we gave dad different advices where to turn next..  The road signs and maps here are so inaccurate that we got lost quite many times.

On the first day we visited the Monastery of Pantokrator which is located in north-eastern Corfu on top of the Mount Pantocrator which the highest mountain of the island. Is good to know people who can drive, otherwise I couldn't visit places like this. It's also nice that I don't have to take responsibility of driving. Reading a map is difficult enough task for me.



Ensin näkymät ylhäältä olivat sumun peitossa, mutta koska meillä vierähti aikaa luostarissa yllättävän paljon, porukat muun muassa harjoittelivat kuinka otetaan selfie, sääkin ehti sillä välin kirkastua. Opit selvästi menivät perille, sillä heidän Albanian päiväreissun kuvia selatessani sain ilokseni huomata, että mukaan oli tarttunut myös selfieitä.

At first we couldn't enjoy the view because there was so much fog. However, the weather got better while we had a lunch and I taught my parents how to take selfies. They were good students, the next day they went to Albania and I was glad to see they had taken quite many selfies during the trip!


 Juuri kun pääsimme vuoristoteiltä alas, sää huononi ja alkoi sataa rankasti. Näin ollen sekä uiminen jollain kivan näköisellä rannalla sekä päiväkahvit jäivät haaveeksi ja keskityimme takaisin Benitseen pääsemiseen. Tänään illalla on tarkoitus esitellä suosikki lenkkipolkuni ja katsoa miten vanhempi sukupolvi pärjää!

Later in the day the weather got worse again and it started to rain heavily. I really wanted to go to some nice beach but we decided to drive back to Benitses because the roads were almost floading. Tonight I'm gonna take my parents for a walk, up to the mountain again!

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Achilleion Palace


Corfu on nätti paikka ja sen tiedosti myös Itavallan keisarinna ja Unkarin kuningatar Elisabeth, kun rakennutti tänne kesäpalatsin vuonna 1889-1891. Achilleion Palace on Corfun tunnetuimpia nähtävyyksiä ja se sijaitsee tarkemmin ottaen Gastourin kylässä kukkulan laella, nelisen kilometriä Benitsestä. Tästä pääsisi sinne kävellenkin, mutta nousu on sen verran jyrkkä, että menimme sinne autolla.

Corfu is a beautiful place and also Elisabeth, the Empress of Austria and Queen of Hungary, knew it when she built Achilleion Palace in the village of Gastouri in 1889-1891. The palace is located on top of the hill about 4 km away from Benitses, so it's possible to go there also by foot. However, we had a car. 


                         

Elisabeth osti lisäski 80 hehtaaria palatsia ympäröivää maata, jotta hän saattoi saapua kesäasunnolleen myös laivalla. Hänellä oli tapana vierailla siellä kahdesti vuodessa kuolemaansa asti; italialainen anarkisti Luigi Lucheni puukotti hänet kuoliaaksi Genevessä vuonna 1898.

Elisabet also bought all the neighboring land leading down to the sea in order to have an access to her estate also when arriving by ship. She used to visit the palace twice a year until her dead in 1898 when she was assassinated with a dagger by the Italian anarchist Luigi Lucheni in Geneva.

  

Elisabeth oli kiinnostunut taiteesta ja ihaili Kreikan kieltä ja kulttuuria. Sen vuoksi palatsissa olikin varmaan enemmän taideteoksia ja patsaita kuin Ateenassa. Ylläoleva fresko kuvaa neljää vuoden aikaa ja Elisabethin kappelissa oli maalaus Jeesuksen oikeudenkäynnistä. Keskimmäisessä kuvassa, joka sijaitsi palatsin portaikossa, sen sijaan kuvataan Achilleen voittoa Hectorista.

Elisabeth admired the Greek culture and language and was a big lover of art. That's why the palace was full of art pieces, sculptures and statues. I guess there were more statues than in Athens.  The ceiling of the hall was decorated with a huge fresco of "Four Seasons" of the year and at the end of stairs there was a huge painting depicting the triumph of Achilles in his fight with Hector. Elisabeth also had her own chapel in the palace and there was a painting depicting the final trial of Jesus.


 

Suosikki paikkani palatsissa oli ehdottomasti sen kukoistava puutarha. Itse palatsi oli täynnä puolityhjiä huoneita, joilla ei näyttänyt olevan sen suurempaa käyttötarkoitusta. Puutarhassa sen sijaan oli patsaita ja kukkia ja näkymä sieltä oli oikein mainio. Paikan arvokkain patsas on "Kuoleva Achilles", se kuitenkin poistettiin aitiopaikaltaan saksalaisen keisarin Kaiser Wilhelmin toimesta. Hän otti palatsin hoitaakseen vähän Elisabethin kuoleman jälkeen ja hänen makunsa taiteen suhteen oli täysin vastakohta sille mistä Elisabeth piti. Tämän vuoksi puutarhassa onkin tätä nykyä valtava veistos seisovasta Achilleesta, joka näkyy kauas merelle, kuten keisari toivoi.

My favorite place in the palace was definitely its huge garden. The palace itself was basically just a lot of rooms with some furnitures, so I didn't find it that interesting. The garden instead was filled with flowers and sculptures which was nice and the view from there was amazing. The most valuable statue is the one of Dying Achilles. However, German Emperor Kaiser Wilhelm, who took care of the palace after Elisabeth's death, had a different artistic taste and he decided to replace it with a bigger statue of Achilles which can now be found in the garden.


Minua huvitutti eniten tämä patsas, joka näyttää kovasti siltä kuin yrittäisi ottaa selfietä.

It looks like this statue is trying to take a selfie..


Kuulin että sosiallisessa mediassa pitää olla tasaisessa suhteessa asiaa ja hauskaa. Tämä oli siis asiapostaus ja jätän tarinat muutaman päivän takaisesta Kavoksen partyreissusta toiseen kertaan. Kyllä, pääsin vihdoin juhlimaan.

Jotta pysytään asialinjalla, pitää kertoa että tänään ostin kanakebabin ja menin rannalle aurinkotuoliin syömään, koska en nähnyt rahastajaa missään. Kohta siihen tuli kuitenkin nuori poika, joka huolestuneena kertoi: "Ei muuten kannata mennä uimaan, jos tuon syöt. Odota ainakin kolme tuntia, koska muuten hukut, koska sun elimistö ei kestä". Sanoi sille että olen Kreikassa duunissa ja tiedän mitä teen. Tuskin kukaan on ennenkään hukkunut kebabin syötyään.

I was told that when updating social media it is important to have a balance between important/educational stuff and fun posts, so this post was educative. Next time I'm gonna write about our party trip to Kavos, so that this blog won't get too boring.  

But I have to tell you something. Today I bought a chicken kebab and went to the beach to eat it. After few minutes, a boy came to me and asked me to pay for the sunbed. Then he looked at my kebab and was like: "I need to tell you something. Wait 3 hours after eating that before you go swimming, otherwise you'll drown because your body can't handle it". I told him I work in Greece and I know what I'm doing. 

Seriously, I don't know anyone who would've drowned after eating a kebab.




















tiistai 15. heinäkuuta 2014

Spiros on the beach

Eilen oli vapaapäivä. Vapaapäivät on ihan parhautta. Yritin nukkua pitkään, mutta kun yleensä pitää herätä klo 6:20, 11 asti nukkumisesta tuli vain pääkipeä, joten siirryin sohvalle koomaamaan. Sitten tsemppasin ja lähdin lenkille. Nyt olen jo vähän uskaltautunut juoksemaankin vaikka onkin niin kuuma. Tottakai ajoitan juoksuosuuden pääasiassa tuohon rantaraitille, jotta tunnen itseni aktiiviseksi, kun nään rannalla pötkötteleviä lomalaisia. Vähän tuo rannalla makoilu itseä jo kyllästyttää, joten lenkkeilemällä aurinkoiseen aikaan saa niin kuin urheilun ja ruskettumisen samassa. Mahdollisesti myös lämpöhalvauksen, katsoo nyt ehtisikö tässä vielä tippaan. Ei sillä että olisi aussilääkäreitä voittanutta.

I had a day off, I love day offs. I tried to sleep in but it was hard since I usually have to wake up at 6:20am. So I got a headache because of sleeping too much. However, I didn't mind about that and went jogging. I usually walk most of the way but yesterday I wanted to look active when I saw all the tourists laying on the beach and I forced myself to run even though the weather was really warm. We'll see if I get a heatstroke at some point and will be put on a drip once again. It's been a while since my last visit in a hospital. I don't think any doctor can beat the ones in OZ though.




Olen myös kirjoitellut harkkapaikkahakemuksia. Jännää, kun sinänsä voin muuttaa mihin vaan eli se ei ole esteenä. Toisaalta on niin paljon vaikuttavia asioita, joita tulee huomioida esim; Oulussa haisee, mutta siellä olisi kavereita; en muista mikä Turussa on erityisesti vikana, mutta olen kuullut siitä jotain juttuja; Kerava nyt on Kerava jne.. Toisekseen mulla menee yhden hakemuksen laatimiseen ihan järkyttävästi aikaa. 

Skypetin myös äidille meidän hotellin terassilta. Respasta tultiin sanomaan, että viereisestä hotellista oli soitettu, että skypetän liian kovaäänisesti. Herää kysymys millainen ihminen jaksaa nähdä tuollaisen vaivan? 

I Skyped with my mom the other day. Suddenly my colleague came to tell me that she received a phone call from the nearby hotel and was told I'm skyping too loud and disturbing their guests. I wonder what kind of  a person bothers to complain about someone skyping at 2pm. Seriously. What's wrong with humanity these days.


Viiden maissa hyppäsin Corfulaisen Couchsurfing -tyypin auton kyytiin ja lähdettiin rannalle. Nämä lausuu paikkojen nimet jokainen vähän erilailla niin lopulta mentiin Chalikounas-rannalle, jossa olen käynyt aikaisemminkin, kun en tajunnut mistä paikasta puhuttiin. Ajettiin kuitenkin vähän kauemmaksi kuin missä olin viimeksi. Chalikounas on yksi suosikki rantojani, koska se on todella pitkä eikä sitä ole pilattu ravintoloilla vaikka muutama piskuinen beach bar sieltä löytyykin. Aivan lähellä on myös Lake Korission, joka on Corfun suurin laguuni. Alue on suojeltu, joten luonto saa rellestää omillaan, myös muutama asuntoautoilija oli löytänyt sieltä kivan leiripaikan. Minullekin tuli yllättävä mielihalua saada oma campervan.

Around 5pm my couchsuring friend came to pick me up and we drove to Chalikounas -beach which is one of my favorite beaches in Corfu because it's so long and there are no restaurants, only two small beach bars. Next to it is also Lake Korission which is the biggest laguun in Corfu, it's part of a nature reserve so the nature is very beautiful.  A few campervans were parked next to the lagoon, not a bad place for camping. I also want to get a campervan!

    

Tuttuni tekee ammatikseen Bysantin ajan tyylisiä koruja ja taidetta esimerkisi kirkkoihin, jos nyt oikein ymmärsin. Sain myös kuulla juttuja ajoilta, kun Corfu oli todella suosittu turistikohde. Turismi täällä alkoi 1960 ja hiipui -90 –luvulla. Benitseskin oli aiemmin aivan brittituristien valtaama ja täällä on edelleen rauniotaloja, joissa aikaisemmin sijaitsi maailmankuuluja baareja. Kouluttamattomat aikaisemmin maataloudesta eläneet ihmiset niin sanotusti nousivat nopeasti ryysyistä rikkauksiin huomatessaan turismin tuomat mahdollisuudet ja avasivat rannoille ravintoloita ja baareja. 

"Parhaimpina" aikoina rahaa kannettiin jätesäkeissä pankkeihin ja monen oli vaikea ymmärtää, että ne olisi kannattanut esimerkiksi sijoittaa. Osalla menikin vähän yli ja perinteiset arvot unohtuivat, sitä saatettiin lentää aamukahville Pariisiin ja seuraavalle lennolla takaisin Kreikkaan.  Lopulta humalaisia heräili paikallisten puutarhoista ja muutenkin konflikteja syntyi paikallisten ja turistien välille siihen malliin, että turismi alkoi pikkuhiljaa hiipua. Olen muidenkin kanssa jutellut nuista ajoista ja kun nyt katselee ympärilleen, tarinoita on hankala uskoa, koska Benitseä rauhallisempaa paikkaa saa hakea.

My friend is an artist who makes byzantine style jewelry and art. He told me stories from the time Corfu was a very touristic place. In the 80's and 90's, especially British people found the beautiful beaches of Corfu and many travel agencies took people here. Local uneducated people who were working as farmers realized how they could benefit from the tourists and started building new restaurants  and bars like crazy. Suddenly, they had so much money in their hands that it was hard for them to handle the situation; many forgot their values and life was just about parties, shopping and travelling. The party era lasted for a decade until a lot of conflicts aroused between the locals and tourists. Finally the tourism in Corfu  started to decline as fast as it started.


Rannalla loikoilun jälkeen suuntasimme paikalliseen orgaanista ruokaa tarjoavaan ravintolaan. Näissä jutuissa paikalliset tutut on aina hyviä, koska tämäkin ravintola sijaitsi asuinalueella vähän kuin yhden talon takapihalla, terassilla, josta oli hienot näkymät merelle. Tuskin edes vahingossa olisin tuonne itsekseni löytänyt. Syötiin kalaa, minikatkarapuja, kreikkalaista salaattia, kesäkurpitsaa, perunoita ja siemailtiin kotiviiniä. Maksoin väkisin oman osuuteni, koska en usko että käsityöläiset tienaa täällä yhtään paremmin kuin Suomessa ja en tykkää elää siivellä. Hyvä että tuli lähdettyä vaikka päivällä olikin vähän sellainen olo ettei olisi jaksanut sosialisoida. 


After the beach we had a dinner in a nice restaurant that served organic food. It's good to know local people because they always know the best places. The restaurant was kinda hidden behind a house so I never would've found it by myself.  The view form the terrace was super beautiful and the food was delicious. I ate fish, greek salad, courgettes and shrimps with house wine. 

My day off was definitely a success!

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Etsitään sohvaa Roomasta tosi tarkoituksella


Varasin lennon Roomaan syyskuun 3. päivä. Toinen harkkari palasi juuri viikon Rooman reissulta niin inspiroivien tarinoioiden kera, että päätin, että minäkin haluan syödä gelatoa Piazzalla ja haahuilla päämäärättömästi pitkin kaupungin kujia. Ja kukapa nyt ei haluaisi napsaista selfietä Colosseumilla. Toivottavasti siitä tulee vähän laadukkaampi kuin alla oleva yritykseni Angkor Watilla saada edes osa temppelistä samaan kuvaan naamani kanssa. En muuten tainnut ikinä laittaa Angkor Watista kuvia, wuups.

Järkeilin Rooma -mutkan niin, että se on synttärilahja itselleni. Joka tapauksessa olisin joutunut tekemään välilaskun jossain ja toisekseen on mukava saada hengähtää ihan itsekseen ennen Suomeen paluuta. Tarkoitus on couchsurffata, jottei majoitukseen tarvitse budjetoida. Tähän asti olen käyttänyt sivustoa vain hengailutarkoitukseen, joten tuleepa kokeiltua tuota toistakin puolta. Viimeksi tällä viikolla liityin mitä mukavimman suomalaisen pariskunnan seuraan, joka oli Corfulla lomalla ja vuokrasi auton. Pääsin vihdoin näkemään saaren etelä puoltakin ja oli mukava saada höpötellä suomeksi.


I’ll fly to Rome on 3rd of September! I’ve been thinking about going to Rome for a while but haven’t been able to make any decisions. However, two of my friends just came back from there with so inspiring stories that I felt that I also need to eat gelato on Piazza Navona and walk aimlessly around the city. So Rome it is! And because I’m so addicted to social media, I have to take a selfie at Colosseum. Hopefully, it’ll look better than this one I took when visiting Angkor Wat..

A trip to Rome is also a birthday present to myself because I’ll turn 23 on September, 1. Hence, I will have to make a stop-over anyway on my way back to Finland, so this way I can make the best out of the situation. I'm going to couchsurf, so I don't have to budget for accommodation and hopefully I'll meet some cool people. This week I met a super nice Finnish couple, who was on a holiday here in Corfu. They rented a car and asked me to join them, we drove to the southern parts of the island which was cool because I hadn’t been there yet. It was also nice to speak Finnish!


Viime postauksessa mainitsemani keskustelu pomoni kanssa näyttää vaikuttaneen positiivisesti ja meillä onkin nyt ollut porukalla tosi hyviä keskustelu sessioita mitä tämän yrityksen historiaan ja pyörittämiseen tulee. Yhden päivän myös napotin itsepintaisesti respassa. Tästä huolimatta lasken päiviä kotiin paluuseen. Ikinä en ole joutunut tappelemaan mielialan pirteänä pysymisen suhteen niin paljon kuin täällä ja enkä oikein itsekään tiedä mistä se johtuu. Ihmiset on mukavia ja aurinko paistaa.  Mutta eikai se ole huono juttu, että haluaa takaisin Suomeen perheen ja ystävien luo, töihin ja normijuttujen pariin. Tiedän ainakin, että tämä oli tällä erää tässä ja vihdoinkin voin palata hyvillä mielin takaisin maahan, josta olen viimeiset vuodet pyrkinyt niin kovasti muualle. Itseni tuntien voin sitten parin Paltamo päivän jälkeen alkaa taas pyrkiä muualle.

I've probably mentioned already earlier about my motivation problems concerning this internship. However, it’s been more interesting here lately and we’ve had good conversations with our boss. I’m also about to learn more practical things such as bookings etc, not just how to prepare breakfast. So, I’m sure I’ll get something out of this experience anyway! For the first time in a long time, I’m also excited about going back to Finland. That's nice considering that I’ve tried to get away from there for the last few years haha. Now I cannot wait to see my friends, family and just do normal stuff. However, I’m pretty sure that after spending a few days there, I’ll start planning where to go next. I’m always like that.

 



Olen myös törmännyt kulttuurieroihin. Pomoni totesi yksi päivä että ”Ella, halaa ja suukota vieraita heidän lähtiessään samoin kuin kotonakin halaat ja suukotat kavereitasi ja perheen jäseniäsi”. Totesin, että olen Suomesta eli eipä paljon kotipuolessa suukotella. 

No sain kuitenkin hyvästeltyä italialaisen pariskunnan jokseenkin ohjeiden mukaan eli onnistuin aloittamaan oikealta puolelta poskea ja tekemään ujohkon”suukotusäänen”. Näissäkin kun on niitä maakohtaisia eroja, joihin en ole aiemmin kokenut tarvetta tutustua. Mutta eipä siinä, suukotellaanpa sitten kerta Kreikassa ollaan. Odotan sitä päivää kun aloitan väärältä puolelta ja moiskautan vahingossa suoraan suulle. Toivottavasti on edes joku komea uhri.


I’ve also encountered some cultural differences this week. My boss told me to hug and kiss guest when they leave, just like I hug and kiss my family and friends at home. I was like “I’m Finnish, we don’t really hug and kiss our friends and family members”.  But I do understand this culture is different, so I guess I have to become more “affectionate”. I actually said goodbye to some guests and managed not to fail the kissing part; would be awkward to start from on the wrong side and kiss on the lips. In case that happens, I hope the victim is hot.


Viime päivinä olen myös nauttinut lenkkeilystä ja keitellyt puuroa. Joka ilta joku muistaa mainita, että ”toivottavasti tuo maistuu paremmalta kuin näyttää”. Voi kyllä. Suomesta roudaamani Elovena-kaurahiutaleet ovat jo päässeet loppumaan, mutta onnistuin löytämään kaupasta suklaapuuroa. Ehkä kun porukat tulevat pian käymään pyydän heitä tuomaan lisää kaurahiutaleitajotta se oudon suomalaisen puurotytön maine on aivan varmasti taattu. 

Kuvat ovat pääasiassa Janisin ottamia, joka raahasi kameran mukana lenkille, kun sporttasimme läheiselle vuorelle, jonka päällä on kappeli.


I’ve also been enjoying jogging and eating porridge, as always. Every evening the porridge I've cooked receives skeptical looks and someone mentiones “hopefully that tastes better than it looks”. Well of course. I might have to ask my parents to bring me some high-class oatmeals from Finland when they visit me, just to guarantee my reputation as a weird Finnish porridge girl.


The pics are mostly taken by Janis when we went jogging to the nearby mountain.