lauantai 30. elokuuta 2014

"I've got another confession my friend, I'm no fool. I'm getting tired of starting again, somewhere new"

Nyt jo lasketaan päiviä Suomeen paluuseen sillä kolme kuukautta Korfua on kohta takanapäin. Olen myös löytänyt kodin! Se kävi suht nopeaan, vain kaksi vuorokautta sen jälkeen kun sain harkkapaikan löytyi yksiö Turun keskustasta kilometrin päässä Logomolta. Ai että jees. Nyt olen tiirannut Tori.fi:tä huonekalujen toivossa. Näin se mieli muuttuu, mutta mietin että olisihan se kiva saada ne vaatteet vihdoinkin pois sieltä matkalaukusta.. harkitsen jopa sohvan ostoa. Toisaalta sohva on melkein kuin koira tai poikaystävä– siitä on hankala päästä eroon tarvittaessa. Niin en nyt tiedä onko järkeä "sitoutua" kun ei tästä elämästä ikinä tiedä. Jollain tapaa sohva kuitenkin edustaisi jonkinmoista pysyvyyttä, jota jokseenkin nyt kaipaan.

I'm counting days to go back home, my three-month internship in Corfu is almost finished. I also have a home now! I found a flat from Turku, finding it was easier than I expected. The flat is located near my future working place which is good. I might also have to buy some furnitures after all, would be cool to finally unpack my luggage and I cannot really do that if I don't own a wardrobe. I also thought about buying  a sofa but I'm not quite sure if that would be wise because owning sofa is almost like having a boyfriend or a petit's hard to get rid of it if needed. Hence, my life seems to be so unpredictable that it's difficult for me to make any long term plans.


Sitoutumisesta tulikin mieleen, että kännykkäni näyttö on puoliksi mykkä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä etten voi esim käyttää Tinderiä, päivittää Instagramia saatika laittaa herätyskelloa, koska kaikki tärkeät näppäimet ovat juuri sillä toimimattomalla puolella. Myöskin puhelimeen vastaaminen ja puhelun lopettaminen tuottavat ongelmia. Taisi nyt käydä niin että työllä ja vaivalla Thaimaan blackmarketista hommaamani omppu on tulossa tiensä päähän. Tämä itsemurha tapahtui kyllä aivan minusta riippumattomista syistä. Mitähän sitä itkisi vakuutusyhtiöön. Pahimmassa tapauksessa tilanne eskaloituu siihen, että myöhästyn lennolta eivätkä ihmiset näe mitä syön lounaaksi. Onneksi löysin keinon käyttää Instagramia tietokoneen kautta. Voihan tämä kännykättömyys tehdä myös ihan hyvää, koska esimerkiksi yksi poika sanoi vasta, että ilmaisen itseäni paremmin WhatsAppissa kuin kasvotusten. Lähetin vastaukseksi hämmentyneen hymiön.

I have to tell you something very tragic, my iPhone that I bought from a blackmarket in Bangkok doesn't work properly anymore. The right side of the screen is dead which means that I cannot use Tinder, update my Instagram or set an alarm. Not to mention answering the calls etc. I have no idea why this happened so I have to figure out a good story for my insurance company. The worst-case scenario would be that I'll miss my flight, won't get any Tinder dates in Turku and no one will know what I eat for lunch every day. Luckily I found a way to add photos on Instagram from computer so maybe I'll survive. This break from social media might also be a good thing because one guy told me a while ago that I express myself better on WhatsApp than face to face. I sent him a surprised emoticon.

Ylenpalttinen unen tarpeeni täällä johtuu mitä luultavimmin siitä että en näe valveilla oloa kovin mielekkääksi. Amen rutiineille sillä ne pitävät minut virkeänä. Viimepäivät olenkin istunut aika tiiviisti koneella ja hoitanut Turun asioita. Kävin myös sukeltamassa, olihan se taas totuttelua pitkästä aikaa ja sukelluspaikat eivät olleet kovin kummoisia mutta tulipa kokeiltua! Kaikki sujui loppuunsa ihan hyvin. Yleiseti ottaen en oikein jaksa enää sosialisoida, kun joka viikko lähtee joku kaveri ja saapuu uusi harkkari. Tämä on kuin Fordin T-mallin tehdas. Tänään kuitenkin raahauduin Corfu Towniin kiertelemään vanhan kaupungin katuja, koska olen loppuunsa pyörinyt tuolla tosi vähän. Vaikka työharjoittelun mielekkyyden suhteen olenkin ollut vähän negis niin pakko myöntää, että eihän tämä mitään ruminta seutua ole asua hetken aikaa. Vanha kaupunki on tosi nätti, siinä taas en näe mitään järkeä että joka suunnassa myydään sitä samaa turisti krääsää. Ostaako niitä oikeasti joku? Ok, itsekin ostin taas tuoksusaippuoita. Mulla on joku saippuafetissi. Lisäksi ostin myös amerikanlippupaidan, jollaisia ei olekaan kuin kaksi samantyylistä jo ennestään Suomessa.

A sleep a lot here, a lot more than in Finland. I think the reason for that is the fact that many times I just cannot figure out anything interesting to do. However, I went scuba diving the other day. I was a bit nervous because it had been 6 months since my last dive and the dive sites weren't that special but I wanted to give it a shot. Everything went well. Today I forced myself to wake up quite early after a night shift and took a bus to Corfu Town. I haven't really spent much time there so it was nice to walk around the old town which is very beautiful. However, half of the shops sell the same touristic stuff that one can find from every country. I wonder if people really buy those things? Okay, I also bought heaps of aromatic soaps.. I guess I have a soap fetish.
In general, I'm getting tired of socializing  because every week some of my friends leave and new interns arrive. That's why it was nice to get some alone time today.


Mutta oli kyllä kiva ottaa vähän omaa aikaa. Kävin myös syömässä ja join oluen. Koen että tämä oli eräänlainen merkkipaalu elämässäni, koska en ole ikinä ennen juonut yksin kaljaa ravintolassa.  Olen aina mieltänyt sen enemmänkin keski-ikäisten miesten jutuksi.

I had a lunch in a cute restaurant and I ordered a beer which is something that I don't usually do. So, in some way this was a milestone in my life because in my opinion, drinking beer alone in a restaurant is meant for middle aged men, not for young women.


A pic or it didn't happen -> yksinkaljallaneitsyyteni meni siis Mythos Radlerille.
A pic or it didn't happen -> it was Mythos Radler who took my drinking beer alone in a restaurant -virginity. 

perjantai 22. elokuuta 2014

"Avaan ikkunan, hengitän sisään maisemaa, niin täydellistä, että pelottaa. Pelkään, että aika ajaa meidät erilleen. Mitä sitten teen, mitä sitten teen"

Paluu aikataulutettuun elämään ja siihen, että päivien nimillä on väliä, on tuskallisen lähellä. Mutta ei kyllä haittaa yhtään! Rooman reissu pitää nyt kuitenkin jättää väliin, koska tämä aikataulutettu stressipallero sai työharjoittelupaikan Logomosta. Eli muutan Turkuhun. Siellä pitää olla 10.9 joten olenkin lähetellyt asuntohakemuksia ja miettinyt mikä ihme on sähkösopimus. Totesin myös, että vaikka tässä on sosialisoitu urakalla ympäri planeettaa, en tunne yhtään niin sitten ketään Turusta. Aikamoinen muutos näin 10 kämppäkaverin jälkeen. Huonekaluni ovat Paltamossa, joten minimalistisella linjalla tullaan menemään asunnon sisustuksen suhteen. Oikeastaan olen sitä mieltä että eihän sitä ihminen paljon muuta kaipaa kuin patjan ja blenderin, jotta työaamut voi hyvien unien jälkeen aloittaa smoothiella.

After two weeks I'll get back to my normal super scheduled life. It's gonna be a huge change since here I don't even care about what day it is and  I haven't used a calendar in ages! However,  I have to skip my trip to Rome because I got an internship place from Logomo and I'll start working almost right away after my arrival in Finland. I'm so happy about that internship! Now I just try to find a flat from Turku and figure out how to get all my stuff there. Actually I don't think I'll need much more than a mattress and a blender, just to get a good sleep at night and a healthy smoothie every morning! I also realized that even though I know heaps of people from all over the world, I don't know anyone from Turku. So after having 10 roommates, I'll suddenly be totally alone. How weird.




Koska tämä blogi juoksee jossain viikon jäljessä niin tässä kuvia minun ja tyttöjen venereissulta. Vuokrasimme auton ja ajoimme rannalle, josta lähdimme punaisella polkuveneellä vesille ja poljimme toiselle rannalle. Mukana oli myös kreikkalainen harkkakaverini Vasilis, jonka kanssa sain tapella suunnistamisesta. Koen olevani jo niin hyvä lukemaan epäselvää karttaa, että ihminen gps-kourassa eriävän mielipiteensä kanssa aiheutti paikoittain hienoista ärsytystä. Muutoin reissu meni oikein seesteisesti. Meillä oli mukana myös snorkkelit ja soittolista täynnä suomiklassikoita Karri Koirasta ja Eppu Normaalista Gimmeliin. Mielestämme Vasi sai oikein hyvän läpileikkauksen suomalaiseen populäärimusiikkiin.

Since I don't update my blog daily, these pics were taken a week ago. I rented a car with my girl friends from Finland and my Greek buddy Vasilis with who I had differing opinions about which roads we should drive. I wanted to read the map and he had a gps, life's so hard sometimes. Anyhow, we managed to find a beach from where we rented a paddle boat which was super fun. We paddled to another beach, snorkeled and listened to Finnish music. I think we introduced all the "good" Finnish bands to Vasilis.


Kivaa että tytöt keksivät ehdottaa polkuveneilyä, ei olisi tullut itsellä mieleen. Saan varmaan vihaisia tekstareita tuon snorklauskuvan suhteen, mutta meni jo. Yritin kovasti ladata tänne pikkuvideon, mutta ei onnistunut. Siitä olisi kuulunut miten rasittavaa ääntä polkuvene piti. 

Tällä viikolla en ole oikeastaan tehnyt mitään ihmeitä. Eilen löysin kaupasta jauhelihaa, se oli ensimmäinen kohtaamiseni jauhelihan kanssa viimeiseen kuuteen kuukauteen. Koin hienoista ilon tunnetta, toisinaan huomaan kaipaavani yllättäviä asioita. Jauhelihasta inspiroituneena päätin tänään tehdä täytettyjä munakoisoja lounaaksi ja jätin valmiit tekeleet pöydälle. Kun asunnossamme asuva siivooja tuli kotiin, hän ilmeisesti luuli että olin kokannut kaikille ja pyysi saada yhden..mutta kun tilanne on se, että kokkaan aina suurperheen annoksia ainoastaan itselleni ja en tykkää jakaa. Se on varmana tämä kainuulainen opiskelijan ajattelutapa, että nälkään voi kuolla ensi viikolla, jos ei varaudu. Annoin sille sitten puolikkaasta puolikkaan, oli kuulema hyvää. Vastedes en kyllä jätä mitään pöydälle :D

It was such a great idea to rent a paddle boat. Girls will probably kill me because of the snorkeling picture, but what's done is done! I also wanted to upload a video here but it didn't work out. I wanted to show how annoying noise the paddle boat was making all the time. 

During this week I haven't really done anything special. However, I was so happy yesterday when I found minced meat from a super market. Sometimes I realize how random things I have missed.. So! I decided to cook and make stuffed eggplants. When I was finished with cooking, I left the food on a table for a minute. After a while our cleaning lady came in and thought I had cooked for everyone.. no, actually I love cooking huge amounts of food only for myself and I don't like sharing. Maybe it's the Finnish way of thinking that it's good to be prepared for the worst because I might not have money to buy food next week. However, I let her taste a bit and she liked it. Next time I won't leave anything on a table :)





maanantai 18. elokuuta 2014

"Ei tässä pitassa nyt muuta epäterveellistä ole kuin ranut, majoneesi ja leipä"

Ihmiset vaihtuu, mutta minä jään. Vähän teki mieli  lähteä tyttöjen mukaan Suomeen eilen illalla, mutta käsimatkatavaroihin ei niin vain piiloudutakaan. Siksipä heitimme hyvästit bussipysäkillä (varmaankin kreikkalaisten silmissä tunteettomasti) ja lähdin kyläjuhlille syömään ilmaisia sardiineja. Kyllä, ihan kuin norssikarnevaalit konsanaan. Sardiineilla se ikävä lähtee.

People change but I’m still here. Girls started their trip back home yesterday and I felt like going with them. Too bad that they only had cabin baggages with them so I couldn’t go hiding in their luggage. That’s why we said goodbye at the bus stop (prob. unaffectionately from a Greek point of view..) and I went to a village party called "Celebration of sardine" to try some free fish. Yep. They celebrate a fish here... just like in my hometown in Finland.


Pau ja Salla vetivät ihan vertoja porukoilleni mitä aktiivilomailuun tulee, joten viikkoon mahtui vaikka mitä. Ranskalaisia tuli syötyä luvattoman paljon, harrastettua kevyttä tissuttelua kotiviinin merkeissä ja hankittua myös pieni ruokamyrkytys. Nyt meni muuten pitapaikka pannaan.

When it comes to spending an active holiday, Pau and Salla were just like my parents. They had some plans for almost  everyday. During the week we ate too much french fries, drank lots of housewine and I also managed to get a food poisoning. I’m never going to eat pita again.


Koska olin töissä joka aamu paitsi tiistaina, lähdimme heti maanantai iltana tutustumaan Corfu Townin yöhön. Törmäsimme siellä paikallisiin puolituttuihini, jotka veivät meidät electrobileisiin sen jälkeen kun valitimme, että tyhmää kun kreikkalaiset eivät tanssi baarissa. Täällä on ennemminkin sellaisen pönötyskulttuuri; nojaillaan seinää vasten, koitetaan näyttää kuumilta ja tiiraillaan sivusilmällä muita. Ei puhettakaan pöydillä tanssimisesta. Siksipä lähdimmekin suht ajoissa kotiin, lisäksi aamulla oli tiedossa reissu Paxokselle kahden harkkakaverini kanssa ja halusimme olla virkeitä.

Since I had to work every morning exept on Tuesday, we decided to head to Corfu Town on Monday night and party a bit. We met some local friends of mine there and they took us to an electronic music party after we complained that going out in Greece is boring since Greeks don’t dance in bars. They just stand, stare at each other and try to look as good as possible. No dancing on tables… so lame. We just checked out the new party quite quickly since we had to wake up early the next morning because of our trip to Anti Paxos and Paxos. Two friends of mine also joined us.




Toisinaan tuntuu, että bileet seuraavat vaikka koittaisinkin rauhoittua. Luulimme nimittäin saaneemme liput ihan normiristeilylle, mutta sen sijaan hehkuttamani Paxoksen reissu taittui partyboatilla riehakkaiden italialaisten seurassa.  Laivalla tarjoiltiin virvokkeita vesimelonista, oltiin vesi-ilmapallosotaa viereiseen veneeseen ja nakeltiin jäätä muiden niskaan. Kävimme myös luolissa ja pysähdyimme Anti Paxokselle snorklaamaan. Nyt se on todistettu, että kenellekään ei ole niin hankalaa muodostaa jono ja päästä laivasta ulos kuin italialaisilla. Vähän harmi, että itse Paxoksella meillä oli lopulta vain kaksi tuntia aikaa. Käytimme me sen lounaan syömiseen ja jäätelön syömiseen. Söin kalaa, koska se on kuulemma tärkeää aivotoiminnalle, jota ajattelin taas pikkuhiljaa käynnistellä. Oli hauska reissu, muista jutuista lisää myöhemmin!


Sometimes I feel like parties find me everytime I try not to party. We thought we had normal boat tickets but when we got to the harbour, we were told that we’ll travel  by party boat. How nice, the boat was full of crazy Italians, we got free drinks and at one point we also had a water balloon fight against people in the nearby boat. We also visited some caves and snorkled in Anti Paxos. It was a bit lame that we only had two hours to spend in Paxos. So we just had time for a lunch and a quick walk around the village before heading back to the boat to continue the party. A great day trip I would say!

Thanks for the photos: 6 Pau; 3,5,10,11 Vasilis 

maanantai 11. elokuuta 2014

"Can you see the moon in Finland?" "Yeah, I think the moon is a pretty international thing"

Kirjoitan tässä “harjoitteluraporttia”. Ilmoitusluontoisena asiana ilmoitettakoon, että ensi viikko tulee olemaan enemmän tai vähemmän vilkas, koska tiimi ellasallapau on kasassa. Tosiystävänä frendasin niiden hotellinomistajan facekaveriksi ja koitin hieroa vähän alennusta. Tuloksena tavallista aikaisempi check in eli ei nyt ihan putkeen mennyt. Hirveästi emme ole tehneet suunnitelmia ensi viikon aktiviteettien suhteen. Tänään kuitenkin selvisi, että tiistaina lähdemme käymään Paxoksella ja Anti Paxoksella, jotka ovat saaria tässä aika lähellä. Työkaverini hommasi meille sinne vapaaliput, jes. Saan myös tehdä koko viikon 7-11 työvuoroja, jotta jää kivasti vapaa-aikaa. Minut muuten julistettiin tänään eniten vierailijoita saaneeksi harkkariksi. Kiitos tästä meriitistä menee teille, jotka olette tänne eksyneet!

I want  to inform you that my next week will be pretty busy since the team EllaSallaPau is finally together. My girls will arrive in Corfu tonight. We haven't made much plans for the next week yet but at least I know that we'll head to Paxos and Anti Paxos on Tuesday. Those are islands near Corfu. My workmate got us free tickets! I'll do early shifts for the whole week so I have plenty of time to hang out with the girls. 

this is not Glifada
Ehdin myös yksi päivä moottoripyörän kyytiin, oli kypärä. Kävimme italialaisen sohvasurffajaan kanssa tsekkaamassa Glifadan, joka on huhujen mukaan Corfun paras biitsi. Nätti se oli, mutta ei mielestäni kuitenkaan paras. Viisaus on yliarvostettua, mutta näin jälkivisaana myönnettäköön, että ei ehkä ihan järkevin veto moottoripyöräillä täällä vaikka kiva uusi kokemus olikin. Mitä tulevaan Rooman mutkaan tulee, niin en ole vieläkään hoitanut majoitusta sieltä. Harmi kun uusi tuttunu asuu Pisassa eikä Roomassa. Voisihan sitä toisaalta käydä Pisassakin sitä tornia tönimässä, mutta on vähän turhan vähän aikaa, koska Pompei on pakollinen kohde ja se jää ihan eri suuntaan. Päätöksiä päätöksiä. Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, sumplinen näitä asioita sitten lentoa edeltävänä iltana.

I rode on the back of a motorcycle  the other day when I met an Italian Couchsurfer. We went to check out Glifada which is considered the best beach in Corfu. Glifada was pretty but nothing special to me. Now when I think about it, riding on a motorbike in Corfu wasn't exactly the best idea since it's pretty unsafe. I had fun though and I wore a helmet! When it comes to Rome, I still haven't figured out my accommodation there... I should probably book something or start looking for a host. Most likely I'll book something the night before I'll fly there, that's what always happens. My new friend lives in Pisa, would be cool to visit there but I really want to go to Pompei which is located in totally different direction.



Ulkomailla olossa on se hyvä puoli, että tutustuu paljon ihmisiin. Heippojen sanominen onkin sitten se tylsä osuus, johon ei ikinä totu. Muutama ilta sitten oli Rasmuksen vuoro lähteä takaisin kotiin. Ostamme aina jokaiselle lähtijälle muistamisen, tällä kertaa se oli alla näkyvä lippis. Näytin miten sitä kuuluu pitää. 

Minulla on nykyään myös personal trainer. Tänään kävimme lenkillä ja opettelimme sen jälkeen uimaan, koska en ole ikinä osannut kroolata. Se ui perhosta ja sammakkoa ja kaikkiaeläimiä, itse keskityn tutkailemaan merilevää ja kellumaan. Ehkä ensi kerralla.

The best thing about living abroad is the fact that I get to know so many people. However, I never get used to saying goodbyes, actually I've started to hate goodbyes. This week, it was time for Rasmus to go home. We always buy something for everyone who leaves. Rasmus had a honor to get this cool cap and I showed him how to wear it right.

I've also have an personal trainer nowadays. Today we went running and after that he tried to teach me how to swim properly. I mostly concentrated on floating in water and avoiding touching seaweed. Maybe next time I'll get to the swimming part.


keskiviikko 6. elokuuta 2014

"I’m searching for a paradise that I just can’t seem to find. I’m searching for a paradise, gonna go where the spirit guides"

Toisinaan ihmiset kysyvät miltä tuntuu asua paratiisissa. Onko se vain auringonpaistetta eikä töitä ollenkaan. Sanotaanko että töistä en jaksa enää stressata, teen pakolliset asiat ja se riittää. Aurinkohan täällä paistaa, mutta kyllä sitä odottaa että pääsee lenkille ilman vesipulloa. Lisäksi tämän paratiisin vessojen ovissa ei ole ikinä lukkoja ja kivoimman näköiset pojat eivät puhu englantia. Myöskin jokaisen miehen nimi on Nikos, Spiros tai Kostas. Samoin jokaisen ravintolan ja autovuokraamon nimi on Nikos, Spiros tai Kostas. Että sellainen pyhä kolminaisuus täällä.

Sometimes people ask me how does it feel like to live in a paradise. Is life just constant sunshine and no work at all. Let’s say that I don’t stress about work anymore, I do what I have to and that’s enough. The sun is also shining but I’m already waiting for being able to go running without taking a water bottle with me. Hence, in this paradise, there’re no locks on the bathroom doors, the best looking guys cannot speak English and every guy's name is either Nikos, Spiros or Kostas. Also every restaurant or car rental is called Nikos, Spiros or Kostas.


Ehkä hankalimmalta on tuntunut yksityisyyden puute, täällä tapahtuu niin vähän asioita että niistä kaikista yksityisimmistäkin asioista tulee kaikkien asioita. Toisena tulee se, että lähipiiri koostuu niin suuresta joukosta erilaisia persoonallisuuksia ja kansallisuuksia. Se on kyllä hauskaa, mutta lopulta vain muutama tyyppi tällä on sellainen, jonka kanssa uskoisin olevani ystävystynyt ns. normaaleissa olosuhteissakin. Toisinaan myöskin ärsyttää, että jos joku ottaa päähän, siitä ei kannata kehittää ongelmaa, koska kyseistä ihmistä joutuu sietämään vielä kuukauden eteenpäin ja asumaan samassa asunnossa hänen kanssaan. Siispä paistinpannujen nakkelun sijaan joutuu laskemaan päässään minuutteja siihen, että on lentokoneessa ja tietää ettei tarvitse enää ikinä tavata.

Maybe the hardest thing for me here has been the lack of privacy. There are not a lot of things happening here so even your personal things become everybody’s business. Hence, it's not always easy to live with people from so many different nationalities each having their own personalities. I’ve made great friends here but the downside it’s that I have to spend so much time also with people with who I don't have much in common and I might not hang out with in other circumstances. Hence if someone annoyis me really bad, I cannot really do much about it in order not to create bigger problems because we still have to live together. I just have to stay calm and hope we won’t cross paths ever again later in life.


Mitä persoonaan tulee niin perus olettamus tuntuu olevan, että jos ei hymyile jatkuvasti, jonkin täytyy olla pielessä. Toisinaan sitä saa olla selittämässä, että tämä minun naama nyt vain on tällainen. Sekin tuli huomattua, että jos ei vietä suurinta osaa ajastaan muiden harkkareiden kanssa, jää myös helposti vähän ulkopuolelle porukasta. Muutama ilta sitten minut jätettiin kutsumatta tyttöjen illanviettoon, koska auto oli jo täynnä. No mahduin lopulta mukaan kun huomautin, että tiivistäminen on keksitty. Tarvitsi myös juoda muutama shotti, jotta pääsin ärsytyksestä eroon. Ilta sinänsä oli erittäin onnistunut, mutta seuraava vapaapäivä kuluikin sängyn pohjalla ja kännykkäkin oli ottanut vähän osumaa. Eli siirrettäköön aikuistumista vielä vähän sitä kuuluisaa hamaa tulevaisuutta kohti.

When it comes to personality, not smiling all the time doesn’t necessarily mean that something is wrong. I always find myself explaining to people that ”this is my normal facial expression..”.  It is also easy to be left out in case you spent a lot of time doing other stuff than hanging out with the fellow interns. I noticed that last week when the girls were heading out. I had been away for the whole day and by the time I came back, the car was already full and no one actually told me what was going on.

Finally, I did join them but not before I mentioned that it sucks to be the only one left out. However, I had to drink a few shots to get over the irritation caused by the incident. The rest of the night was nice though; a little bit broken phone and a need to spent the following day in bed can definitely prove that. So, I don’t think I’m ready to grow up just yet.


Nyt on enää kuukausi jäljellä, parhaani mukaan olen koittanut tutustua ihmisiin myöskin tämän paikan ulkopuolella ja yrittänyt keksiä tekemistä. Muutaman päivän hengailinkin aika tiiviisti Kalifornialaisen tytön kanssa, joka oli täällä lomalla. Eniten nautin täällä lunnosta ja kivoista maisemista, mutta ehdottomasti olen enemmän kaupunkilaistyttö ja viihdyn suuremmassa paikassa. Tulipa muuten saatua uusi stalkkerikin! Hän oli perinteen mukaan kotoisin mistäkäs muultakaan kuin rakkaasta itänaapuristamme. Tällä kertaa kohtasimme uimassa, ensin hän kiersi ympyrää lähelläni ja lopulta seisoi niin takana, että astuin varpaille ja se vain tuijotti. Mikä parasta se asuu meidän hotellissa. Hyi.

One month left! My way to cope with things here has been getting to know a lot of people and going out of Benitses time to time. The best things here is the great nature, otherwise I think I'm more like a city girl and I need a bigger place to live. The last few days I hanged out with a girl from California who was travelling in Corfu. I also have a Russian stalker. Again! This time I was swimming when we met. At first he swam a circle around me and after that he came to stand so close behind me that I stepped on his foot and he was just staring. How creepy. And the best thing is that he's living in my hotel.