Näytetään tekstit, joissa on tunniste nähtävyydet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nähtävyydet. Näytä kaikki tekstit

maanantai 18. elokuuta 2014

"Ei tässä pitassa nyt muuta epäterveellistä ole kuin ranut, majoneesi ja leipä"

Ihmiset vaihtuu, mutta minä jään. Vähän teki mieli  lähteä tyttöjen mukaan Suomeen eilen illalla, mutta käsimatkatavaroihin ei niin vain piiloudutakaan. Siksipä heitimme hyvästit bussipysäkillä (varmaankin kreikkalaisten silmissä tunteettomasti) ja lähdin kyläjuhlille syömään ilmaisia sardiineja. Kyllä, ihan kuin norssikarnevaalit konsanaan. Sardiineilla se ikävä lähtee.

People change but I’m still here. Girls started their trip back home yesterday and I felt like going with them. Too bad that they only had cabin baggages with them so I couldn’t go hiding in their luggage. That’s why we said goodbye at the bus stop (prob. unaffectionately from a Greek point of view..) and I went to a village party called "Celebration of sardine" to try some free fish. Yep. They celebrate a fish here... just like in my hometown in Finland.


Pau ja Salla vetivät ihan vertoja porukoilleni mitä aktiivilomailuun tulee, joten viikkoon mahtui vaikka mitä. Ranskalaisia tuli syötyä luvattoman paljon, harrastettua kevyttä tissuttelua kotiviinin merkeissä ja hankittua myös pieni ruokamyrkytys. Nyt meni muuten pitapaikka pannaan.

When it comes to spending an active holiday, Pau and Salla were just like my parents. They had some plans for almost  everyday. During the week we ate too much french fries, drank lots of housewine and I also managed to get a food poisoning. I’m never going to eat pita again.


Koska olin töissä joka aamu paitsi tiistaina, lähdimme heti maanantai iltana tutustumaan Corfu Townin yöhön. Törmäsimme siellä paikallisiin puolituttuihini, jotka veivät meidät electrobileisiin sen jälkeen kun valitimme, että tyhmää kun kreikkalaiset eivät tanssi baarissa. Täällä on ennemminkin sellaisen pönötyskulttuuri; nojaillaan seinää vasten, koitetaan näyttää kuumilta ja tiiraillaan sivusilmällä muita. Ei puhettakaan pöydillä tanssimisesta. Siksipä lähdimmekin suht ajoissa kotiin, lisäksi aamulla oli tiedossa reissu Paxokselle kahden harkkakaverini kanssa ja halusimme olla virkeitä.

Since I had to work every morning exept on Tuesday, we decided to head to Corfu Town on Monday night and party a bit. We met some local friends of mine there and they took us to an electronic music party after we complained that going out in Greece is boring since Greeks don’t dance in bars. They just stand, stare at each other and try to look as good as possible. No dancing on tables… so lame. We just checked out the new party quite quickly since we had to wake up early the next morning because of our trip to Anti Paxos and Paxos. Two friends of mine also joined us.




Toisinaan tuntuu, että bileet seuraavat vaikka koittaisinkin rauhoittua. Luulimme nimittäin saaneemme liput ihan normiristeilylle, mutta sen sijaan hehkuttamani Paxoksen reissu taittui partyboatilla riehakkaiden italialaisten seurassa.  Laivalla tarjoiltiin virvokkeita vesimelonista, oltiin vesi-ilmapallosotaa viereiseen veneeseen ja nakeltiin jäätä muiden niskaan. Kävimme myös luolissa ja pysähdyimme Anti Paxokselle snorklaamaan. Nyt se on todistettu, että kenellekään ei ole niin hankalaa muodostaa jono ja päästä laivasta ulos kuin italialaisilla. Vähän harmi, että itse Paxoksella meillä oli lopulta vain kaksi tuntia aikaa. Käytimme me sen lounaan syömiseen ja jäätelön syömiseen. Söin kalaa, koska se on kuulemma tärkeää aivotoiminnalle, jota ajattelin taas pikkuhiljaa käynnistellä. Oli hauska reissu, muista jutuista lisää myöhemmin!


Sometimes I feel like parties find me everytime I try not to party. We thought we had normal boat tickets but when we got to the harbour, we were told that we’ll travel  by party boat. How nice, the boat was full of crazy Italians, we got free drinks and at one point we also had a water balloon fight against people in the nearby boat. We also visited some caves and snorkled in Anti Paxos. It was a bit lame that we only had two hours to spend in Paxos. So we just had time for a lunch and a quick walk around the village before heading back to the boat to continue the party. A great day trip I would say!

Thanks for the photos: 6 Pau; 3,5,10,11 Vasilis 

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Mount Pantokrator ja vuoristoselfie


Porukat ovat täällä käymässä. Tottakai on kiva nähdä läheisiä, mutta on myös kiva saada extra paljon vapaata. Olenkin pääasiassa tehnyt vain muutaman tunnin aamuvuoroja, joten on aikaa ottaa vaikka kahdet päikkärit. Mutta ei tässä paljoa ole ehtinyt nukkua, koska porukat on aktiivilomailijoita ja melkein joka päivälle piti suunnitella jotain tekemistä. Haastava tehtävä huomioiden, että olemme Benitsessä, jossa aktiiviteetit rajoittuvat uiminen, lenkkeily, syöminen ja päikkärit  akselille. Siksipä vuokrasimmekin kahtena päivänä auton ja kiertelimme saarta, varsinkin sen pohjoisosaa.

My parents are visiting me in Corfu. It's nice to see them but it's also nice to get more days off than usually. So this week, I've mostly worked only few hours in the mornings so I can take two naps a day. However, most of the days I haven't had a chance to do that because because my parents like to do a lot of things during their holiday. That's why we rented a car twice and drove around the island since the activities in Benitses are very limited.


Isä pääsi kokeilemaan ajamista mutkikkailla teillä, ihan mukavasti sujui, suurimman osan ajasta auto kiihtyi enemmän kuin kuski. Paitsi niinä hetkinä, kun minä ja äiti annoimme eriäviä mielipiteitä mistä pitää kääntyä ja mihin päin juuri silloin, kun piti jo kääntyä. Mutta usein kaksi kartanlukijaa ei ollut ollenkaan liikaa, kartat ja varsinkin tien viitat ovat täällä mitä epäselvimpiä. Toisena päivänä meillä oli mukana myös ystäväni Louise, hänkin sai tottakai oman kartan.

Ensimmäisenä päivänä valloitimme vuoren ja vierailimme Corfun kaikista korkeimmalle vuorelle rakennetussa Pantokrator nimisessä luostarissa. Hyvä että tulee ajotaitoisia vieraita käymään, niin voin valita vähän tällaisia haasteellisempia vierailukohteita, kun ei itse tarvitse kantaa vastuuta ajamisesta.

My dad got a chance to try driving in Greece and it went surprisingly well! I and my mom were reading a map and small difficulties occurred when we gave dad different advices where to turn next..  The road signs and maps here are so inaccurate that we got lost quite many times.

On the first day we visited the Monastery of Pantokrator which is located in north-eastern Corfu on top of the Mount Pantocrator which the highest mountain of the island. Is good to know people who can drive, otherwise I couldn't visit places like this. It's also nice that I don't have to take responsibility of driving. Reading a map is difficult enough task for me.



Ensin näkymät ylhäältä olivat sumun peitossa, mutta koska meillä vierähti aikaa luostarissa yllättävän paljon, porukat muun muassa harjoittelivat kuinka otetaan selfie, sääkin ehti sillä välin kirkastua. Opit selvästi menivät perille, sillä heidän Albanian päiväreissun kuvia selatessani sain ilokseni huomata, että mukaan oli tarttunut myös selfieitä.

At first we couldn't enjoy the view because there was so much fog. However, the weather got better while we had a lunch and I taught my parents how to take selfies. They were good students, the next day they went to Albania and I was glad to see they had taken quite many selfies during the trip!


 Juuri kun pääsimme vuoristoteiltä alas, sää huononi ja alkoi sataa rankasti. Näin ollen sekä uiminen jollain kivan näköisellä rannalla sekä päiväkahvit jäivät haaveeksi ja keskityimme takaisin Benitseen pääsemiseen. Tänään illalla on tarkoitus esitellä suosikki lenkkipolkuni ja katsoa miten vanhempi sukupolvi pärjää!

Later in the day the weather got worse again and it started to rain heavily. I really wanted to go to some nice beach but we decided to drive back to Benitses because the roads were almost floading. Tonight I'm gonna take my parents for a walk, up to the mountain again!

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Achilleion Palace


Corfu on nätti paikka ja sen tiedosti myös Itavallan keisarinna ja Unkarin kuningatar Elisabeth, kun rakennutti tänne kesäpalatsin vuonna 1889-1891. Achilleion Palace on Corfun tunnetuimpia nähtävyyksiä ja se sijaitsee tarkemmin ottaen Gastourin kylässä kukkulan laella, nelisen kilometriä Benitsestä. Tästä pääsisi sinne kävellenkin, mutta nousu on sen verran jyrkkä, että menimme sinne autolla.

Corfu is a beautiful place and also Elisabeth, the Empress of Austria and Queen of Hungary, knew it when she built Achilleion Palace in the village of Gastouri in 1889-1891. The palace is located on top of the hill about 4 km away from Benitses, so it's possible to go there also by foot. However, we had a car. 


                         

Elisabeth osti lisäski 80 hehtaaria palatsia ympäröivää maata, jotta hän saattoi saapua kesäasunnolleen myös laivalla. Hänellä oli tapana vierailla siellä kahdesti vuodessa kuolemaansa asti; italialainen anarkisti Luigi Lucheni puukotti hänet kuoliaaksi Genevessä vuonna 1898.

Elisabet also bought all the neighboring land leading down to the sea in order to have an access to her estate also when arriving by ship. She used to visit the palace twice a year until her dead in 1898 when she was assassinated with a dagger by the Italian anarchist Luigi Lucheni in Geneva.

  

Elisabeth oli kiinnostunut taiteesta ja ihaili Kreikan kieltä ja kulttuuria. Sen vuoksi palatsissa olikin varmaan enemmän taideteoksia ja patsaita kuin Ateenassa. Ylläoleva fresko kuvaa neljää vuoden aikaa ja Elisabethin kappelissa oli maalaus Jeesuksen oikeudenkäynnistä. Keskimmäisessä kuvassa, joka sijaitsi palatsin portaikossa, sen sijaan kuvataan Achilleen voittoa Hectorista.

Elisabeth admired the Greek culture and language and was a big lover of art. That's why the palace was full of art pieces, sculptures and statues. I guess there were more statues than in Athens.  The ceiling of the hall was decorated with a huge fresco of "Four Seasons" of the year and at the end of stairs there was a huge painting depicting the triumph of Achilles in his fight with Hector. Elisabeth also had her own chapel in the palace and there was a painting depicting the final trial of Jesus.


 

Suosikki paikkani palatsissa oli ehdottomasti sen kukoistava puutarha. Itse palatsi oli täynnä puolityhjiä huoneita, joilla ei näyttänyt olevan sen suurempaa käyttötarkoitusta. Puutarhassa sen sijaan oli patsaita ja kukkia ja näkymä sieltä oli oikein mainio. Paikan arvokkain patsas on "Kuoleva Achilles", se kuitenkin poistettiin aitiopaikaltaan saksalaisen keisarin Kaiser Wilhelmin toimesta. Hän otti palatsin hoitaakseen vähän Elisabethin kuoleman jälkeen ja hänen makunsa taiteen suhteen oli täysin vastakohta sille mistä Elisabeth piti. Tämän vuoksi puutarhassa onkin tätä nykyä valtava veistos seisovasta Achilleesta, joka näkyy kauas merelle, kuten keisari toivoi.

My favorite place in the palace was definitely its huge garden. The palace itself was basically just a lot of rooms with some furnitures, so I didn't find it that interesting. The garden instead was filled with flowers and sculptures which was nice and the view from there was amazing. The most valuable statue is the one of Dying Achilles. However, German Emperor Kaiser Wilhelm, who took care of the palace after Elisabeth's death, had a different artistic taste and he decided to replace it with a bigger statue of Achilles which can now be found in the garden.


Minua huvitutti eniten tämä patsas, joka näyttää kovasti siltä kuin yrittäisi ottaa selfietä.

It looks like this statue is trying to take a selfie..


Kuulin että sosiallisessa mediassa pitää olla tasaisessa suhteessa asiaa ja hauskaa. Tämä oli siis asiapostaus ja jätän tarinat muutaman päivän takaisesta Kavoksen partyreissusta toiseen kertaan. Kyllä, pääsin vihdoin juhlimaan.

Jotta pysytään asialinjalla, pitää kertoa että tänään ostin kanakebabin ja menin rannalle aurinkotuoliin syömään, koska en nähnyt rahastajaa missään. Kohta siihen tuli kuitenkin nuori poika, joka huolestuneena kertoi: "Ei muuten kannata mennä uimaan, jos tuon syöt. Odota ainakin kolme tuntia, koska muuten hukut, koska sun elimistö ei kestä". Sanoi sille että olen Kreikassa duunissa ja tiedän mitä teen. Tuskin kukaan on ennenkään hukkunut kebabin syötyään.

I was told that when updating social media it is important to have a balance between important/educational stuff and fun posts, so this post was educative. Next time I'm gonna write about our party trip to Kavos, so that this blog won't get too boring.  

But I have to tell you something. Today I bought a chicken kebab and went to the beach to eat it. After few minutes, a boy came to me and asked me to pay for the sunbed. Then he looked at my kebab and was like: "I need to tell you something. Wait 3 hours after eating that before you go swimming, otherwise you'll drown because your body can't handle it". I told him I work in Greece and I know what I'm doing. 

Seriously, I don't know anyone who would've drowned after eating a kebab.




















torstai 3. heinäkuuta 2014

Uusi leima passissa ja feikki Ray-Banit kassissa: Albania

Kuten aiemmin kirjoittelin, niin käväisin viime viikolla Albaniassa. Oli tosiaankin pikareissu, koska minulla oli yövuoro vielä samana iltana. Pitihän se lähteä hakemaan uusi leima passiin ja toisekseen kuka yleensäkään ikinä menee Albaniaan? Kyseinen maa tuskin tulee ensimmäisena mieleen lomaa suunniteltaessa, mutta yllätyin positiivisesti. Paikkahan muistutti lähes mitä tahansa rantalomakohdetta, mutta massaturismi ei ole sinne vielä ehtinyt. Paikalliset juttelivat mukavia ja asiakaspalvelu pelasi!

So as I mentioned earlier, I did a day trip to Saranda, Albania last week. When I first heard about the possibility to go to Albania I was pretty excited since who ever goes to Albania? I knew nothing about the country but I was positively surprised because Saranda was almost like any other beach destination. However, it was not ruined by the mass tourism yet which meant that customer service was very good and local people genuinely nice.

Albaniaan pääsee täältä Corfulta enemmän kuin helposti, kunhan nyt on vaan se passi tai eurooppalainen henkilökortti mukana. Sitten ei tarvitsekaan muuta kuin ostaa laivalippu, ilmestyä satamaan oikeaan aikaan ja mennä tullimuodollisuuksien läpi. Itse ostimme laivalippumme juuri ennen lähtöä satamassa olevasta Petrakis-nimisestä liikkeestä. Yksisuuntainen lippu kutisti kukkaroa vaivaiset 19€, koska vielä ei ole high season turismin suhteen. Harmiksemme emme voineet ostaa kuin menoliput tuosta liikkeestä, joten paluulippujen ostaminen olikin ensimmäinen missiomme Albaniaan päästyämme, koska paluukyytejä oli vain yksi samalle päivälle.

Getting to Albania from Corfu Town is pretty simple (assuming that you have a passport or European ID card with you), you just have to buy a ferry ticket which can be bought from the harbor that is located near the New Fortress. We got our tickets from a shop called ”Petrakis”, it’s hard not to notice the shop since there is a huge orange sign above its entrance. We were only able to buy one-way tickets there and each ticket cost us 19€. After getting the tickets we went through the customs, the ferry left at 9am and we arrived in Saranda before 10am. Eeeasy.

Since there was only one ferry going back from Albania to Corfu the same day, buying a return ticket was the first thing we did after the arrival because I needed to work at the hotel the same evening.


Lippuja myyvä matkatoimisto löytyi kuitenkin helposti Albaniaan päästyämme heti tien toiselta puolelta satamasta katsottuna. Samalta alueelta löytyy myös rahavaihtopiste, mutta siitä on turha stressata, jos meinaa pyöriä vaan Sarandassa ja sen lähialueilla, koska kaikki kaupat ja ravintolat näyttivät hyväksyvän euroja. Kannataa vaan tsekata rahanvaihtokurssi etukäteen, koska hinnat on useimmiten ilmoitettu Alabian rahayksikössä, joten voi olla vaikea hahmottaa hintoja ja paljonko vaihtorahaa tulisi saada takaisin. Tämä siis omasta kokemuksesta, meistä kumpikaan ei luonnollisestikaan ollut perehtynyt koko asiaan ennen lähtöä ja menua katsoessa mietittiin, että mitähän nämä numerot meinaa.

Koska aikataulu oli jokseenkin tiivis, meillä oli n. 6h aikaa maissa. Nopean aamiaisen jälkeen löysimme vähän sattumalta bussin, joka oli menossa Butrintiin, jonne halusimme. Butrint on Rooman vallan aikainen vanha kaupunki ja mielenkiintoinen arkeologinen kohde, ainakin näin historiasta innostuvan ihmisen mielestä. Ehdimme kuitenkin iloita hyvästä tuurista ja istumapaikoista täpätäydessä bussissa vain hetken, koska bussi meni rikki 200m matkustamisen jälkeen. Koska emme halunneet hukata aikaa, nappasimme uuden bussin odottelun sijaan taksin ja köyhdyimme siitä 30€. Kuski oli kuitekin mukava ja jutteli kaikkea heikohkolla englannillaan, joten eipä tuo haitannut vaikka bussi olisikin ollut vain muutaman euron. Saavuimme Butrintiin 20 minuutin ajelun jälkeen ja pääsimme ihastelemaan 2000 vuotta vanhoja raunioita ja rakennuksia, kuten teatteria ja kylpylöitä.

The travel agency that sells ferry tickets is located right across the street from the harbor. There’s also a money exchange shop but if you’re only planning to stay in Saranda/nearby areas, there’s no need to exchange money since all the shops & restaurants accept euros. Just make sure you know the exchange rate so you get enough money back every time you pay. Naturally, we had no idea about the local currency, so we just stared at the prices in the menu stupidly wondering what are these numbers.

Because we only had 6 hours to spend, we had a quick breakfast and after that we headed to Butrint which is an angient Greek and Roman city. It’s an interesting archeological site  for a history lover to visit since the monuments and buildings there are over 2000 years old. During the Roman Empire, Butrint was a flourishing Mediterranean city. The influence of Roman culture can be seen for example in the ruins of the theather and baths.


Taksikuski antoi meille 90 minuuttia alueen kiertelyyn, joka oli aivan riittävästi huomioiden, että hillitsin tarpeeni poseerata joka ikistä vanhaa kivikasaa vasten. Butrintissä oli tottakai myös liuta muita turisteja ja minähän en turhaudu mistään niin paljon kuin ryhmämatkailijoiden perässä kävelystä, usein huomaankin suunnittelevani mielessäni seuraavaa ohitusta kuin joku suurempikin strategikko. Myöskin siedettävin valokuvien saaminen ilman sukatsandaaleissa ihmisiä on haastavaa ja stressaavaa. Jotta sain varmistettua, että ehdimme seuraavaan paikkaan ennen muita, huomasinkin jossain vaiheessa hoputtavani Steinia siihen malliin, että saatoin näin jälkeenpäin ajateltuna olla hieman rasittava.

To get to Butrint, we first catched a bus that we actually found by mistake. However, the bus broke after 200 meters and since we didn’t have any time to waste, we took a taxi and paid 30€ to get to Butrint and back. The bus would’ve cost only a few euros but the taxi driver was so nice that I didn’t mind paying and we reached Butrint in 20 minutes. The driver gave us 90 minutes to go around the city which was enough considering that I restrained myself quite well from posing next to every pile of angient stones. 

There were also quite many other tourists and I hate nothing more than walking behind a group. Trying to take decent photos without other people in them is also stressful and at some point it was more like a race for me to get to the next place before the others. Now when I think about it, poor Stein, I might have been slightly annoying.



Laiva takaisin Cofulle lähti neljältä ja meidän piti olla takaisin satamassa puolta tuntia ennen tekemässä check-in. Tämän vuoksi päätimme, että emme kiirehdi enää katsomaan Blue Eye (syri kalter) nimistä luonnonnähtävyyttä, vaan menimme sen sijaan syömään ja testaamaan Albanialaisen rannan. Kaiken kaikkiaan Albania oli suht halpa, pizza maksoi 3-4€ kivassa ravintolassa meren rannalla. Voin suositella ravintolaa, mutta nimeä en tietenkään muista, jossain siinä sataman lähellä se oli!

Paluumatkaan vierähtikin sitten parisen tuntia, mihin en ollut varautunut. Jossain välissä säpsähdin hereille ja päätin herättää torkkuvan Steininkin vain varmistaakseni, että ollaanhan oikeassa laivassa eikä menossa Kreikkaan Kreikkaan. Pian Corfu onneksi jo näkyikin, joten ehdin yövoroon.

Since we needed to be back in the harbor  at 3:30pm to do the check-in, after visiting Butrint we just had a lunch and we chilled out at the beach. I wish I could recommend the restaurant but I can’t remember the name, it was near the harbor anyway :) In general, Albania was cheap: I paid 3-4€ for a pizza and my friend paid 54€ for a 3 star hotel room during high season.


For some reason, the return trip took almost two hours and at some point, I was pretty sure we took a wrong boat and were going to "Greece Greece" instead. I had to wake Stein up just to hear that we’re almost in Corfu. So I made it to the night shift after all.


Jos vaan on enemmän aikaa niin Albaniaan kannattaa uhrata parisen päivää. Kaveri buukkasi sieltä juuri huoneen kolmen tähden hotellista 54€/yö eli siinä olisi vaihtoehto sille ainaiselle Teneriffalle hei! Itse ainakin voisin mennä vaikka heti nyt takaisin.

If we had had more time A Blue Eye (Syri Kalter) would’ve been worth seeing. So, I might have to go back to Albania at some point!