"Can you see the moon in Finland?" "Yeah, I think the moon is a pretty international thing"

Kirjoitan tässä “harjoitteluraporttia”. Ilmoitusluontoisena asiana ilmoitettakoon, että ensi viikko tulee olemaan enemmän tai vähemmän vilkas, koska tiimi ellasallapau on kasassa. Tosiystävänä frendasin niiden hotellinomistajan facekaveriksi ja koitin hieroa vähän alennusta. Tuloksena tavallista aikaisempi check in eli ei nyt ihan putkeen mennyt. Hirveästi emme ole tehneet suunnitelmia ensi viikon aktiviteettien suhteen. Tänään kuitenkin selvisi, että tiistaina lähdemme käymään Paxoksella ja Anti Paxoksella, jotka ovat saaria tässä aika lähellä. Työkaverini hommasi meille sinne vapaaliput, jes. Saan myös tehdä koko viikon 7-11 työvuoroja, jotta jää kivasti vapaa-aikaa. Minut muuten julistettiin tänään eniten vierailijoita saaneeksi harkkariksi. Kiitos tästä meriitistä menee teille, jotka olette tänne eksyneet!

I want  to inform you that my next week will be pretty busy since the team EllaSallaPau is finally together. My girls will arrive in Corfu tonight. We haven't made much plans for the next week yet but at least I know that we'll head to Paxos and Anti Paxos on Tuesday. Those are islands near Corfu. My workmate got us free tickets! I'll do early shifts for the whole week so I have plenty of time to hang out with the girls. 

this is not Glifada

Ehdin myös yksi päivä moottoripyörän kyytiin, oli kypärä. Kävimme italialaisen sohvasurffajaan kanssa tsekkaamassa Glifadan, joka on huhujen mukaan Corfun paras biitsi. Nätti se oli, mutta ei mielestäni kuitenkaan paras. Viisaus on yliarvostettua, mutta näin jälkivisaana myönnettäköön, että ei ehkä ihan järkevin veto moottoripyöräillä täällä vaikka kiva uusi kokemus olikin. Mitä tulevaan Rooman mutkaan tulee, niin en ole vieläkään hoitanut majoitusta sieltä. Harmi kun uusi tuttunu asuu Pisassa eikä Roomassa. Voisihan sitä toisaalta käydä Pisassakin sitä tornia tönimässä, mutta on vähän turhan vähän aikaa, koska Pompei on pakollinen kohde ja se jää ihan eri suuntaan. Päätöksiä päätöksiä. Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, sumplinen näitä asioita sitten lentoa edeltävänä iltana.

I rode on the back of a motorcycle  the other day when I met an Italian Couchsurfer. We went to check out Glifada which is considered the best beach in Corfu. Glifada was pretty but nothing special to me. Now when I think about it, riding on a motorbike in Corfu wasn't exactly the best idea since it's pretty unsafe. I had fun though and I wore a helmet! When it comes to Rome, I still haven't figured out my accommodation there... I should probably book something or start looking for a host. Most likely I'll book something the night before I'll fly there, that's what always happens. My new friend lives in Pisa, would be cool to visit there but I really want to go to Pompei which is located in totally different direction.

Ulkomailla olossa on se hyvä puoli, että tutustuu paljon ihmisiin. Heippojen sanominen onkin sitten se tylsä osuus, johon ei ikinä totu. Muutama ilta sitten oli Rasmuksen vuoro lähteä takaisin kotiin. Ostamme aina jokaiselle lähtijälle muistamisen, tällä kertaa se oli alla näkyvä lippis. Näytin miten sitä kuuluu pitää. 

Minulla on nykyään myös personal trainer. Tänään kävimme lenkillä ja opettelimme sen jälkeen uimaan, koska en ole ikinä osannut kroolata. Se ui perhosta ja sammakkoa ja kaikkiaeläimiä, itse keskityn tutkailemaan merilevää ja kellumaan. Ehkä ensi kerralla.

The best thing about living abroad is the fact that I get to know so many people. However, I never get used to saying goodbyes, actually I've started to hate goodbyes. This week, it was time for Rasmus to go home. We always buy something for everyone who leaves. Rasmus had a honor to get this cool cap and I showed him how to wear it right.

I've also have an personal trainer nowadays. Today we went running and after that he tried to teach me how to swim properly. I mostly concentrated on floating in water and avoiding touching seaweed. Maybe next time I'll get to the swimming part.

"I’m searching for a paradise that I just can’t seem to find. I’m searching for a paradise, gonna go where the spirit guides"

Toisinaan ihmiset kysyvät miltä tuntuu asua paratiisissa. Onko se vain auringonpaistetta eikä töitä ollenkaan. Sanotaanko että töistä en jaksa enää stressata, teen pakolliset asiat ja se riittää. Aurinkohan täällä paistaa, mutta kyllä sitä odottaa että pääsee lenkille ilman vesipulloa. Lisäksi tämän paratiisin vessojen ovissa ei ole ikinä lukkoja ja kivoimman näköiset pojat eivät puhu englantia. Myöskin jokaisen miehen nimi on Nikos, Spiros tai Kostas. Samoin jokaisen ravintolan ja autovuokraamon nimi on Nikos, Spiros tai Kostas. Että sellainen pyhä kolminaisuus täällä.

Sometimes people ask me how does it feel like to live in a paradise. Is life just constant sunshine and no work at all. Let’s say that I don’t stress about work anymore, I do what I have to and that’s enough. The sun is also shining but I’m already waiting for being able to go running without taking a water bottle with me. Hence, in this paradise, there’re no locks on the bathroom doors, the best looking guys cannot speak English and every guy's name is either Nikos, Spiros or Kostas. Also every restaurant or car rental is called Nikos, Spiros or Kostas.

Ehkä hankalimmalta on tuntunut yksityisyyden puute, täällä tapahtuu niin vähän asioita että niistä kaikista yksityisimmistäkin asioista tulee kaikkien asioita. Toisena tulee se, että lähipiiri koostuu niin suuresta joukosta erilaisia persoonallisuuksia ja kansallisuuksia. Se on kyllä hauskaa, mutta lopulta vain muutama tyyppi tällä on sellainen, jonka kanssa uskoisin olevani ystävystynyt ns. normaaleissa olosuhteissakin. Toisinaan myöskin ärsyttää, että jos joku ottaa päähän, siitä ei kannata kehittää ongelmaa, koska kyseistä ihmistä joutuu sietämään vielä kuukauden eteenpäin ja asumaan samassa asunnossa hänen kanssaan. Siispä paistinpannujen nakkelun sijaan joutuu laskemaan päässään minuutteja siihen, että on lentokoneessa ja tietää ettei tarvitse enää ikinä tavata.

Maybe the hardest thing for me here has been the lack of privacy. There are not a lot of things happening here so even your personal things become everybody’s business. Hence, it's not always easy to live with people from so many different nationalities each having their own personalities. I’ve made great friends here but the downside it’s that I have to spend so much time also with people with who I don't have much in common and I might not hang out with in other circumstances. Hence if someone annoyis me really bad, I cannot really do much about it in order not to create bigger problems because we still have to live together. I just have to stay calm and hope we won’t cross paths ever again later in life.

Mitä persoonaan tulee niin perus olettamus tuntuu olevan, että jos ei hymyile jatkuvasti, jonkin täytyy olla pielessä. Toisinaan sitä saa olla selittämässä, että tämä minun naama nyt vain on tällainen. Sekin tuli huomattua, että jos ei vietä suurinta osaa ajastaan muiden harkkareiden kanssa, jää myös helposti vähän ulkopuolelle porukasta. Muutama ilta sitten minut jätettiin kutsumatta tyttöjen illanviettoon, koska auto oli jo täynnä. No mahduin lopulta mukaan kun huomautin, että tiivistäminen on keksitty. Tarvitsi myös juoda muutama shotti, jotta pääsin ärsytyksestä eroon. Ilta sinänsä oli erittäin onnistunut, mutta seuraava vapaapäivä kuluikin sängyn pohjalla ja kännykkäkin oli ottanut vähän osumaa. Eli siirrettäköön aikuistumista vielä vähän sitä kuuluisaa hamaa tulevaisuutta kohti.

When it comes to personality, not smiling all the time doesn’t necessarily mean that something is wrong. I always find myself explaining to people that ”this is my normal facial expression..”.  It is also easy to be left out in case you spent a lot of time doing other stuff than hanging out with the fellow interns. I noticed that last week when the girls were heading out. I had been away for the whole day and by the time I came back, the car was already full and no one actually told me what was going on.

Finally, I did join them but not before I mentioned that it sucks to be the only one left out. However, I had to drink a few shots to get over the irritation caused by the incident. The rest of the night was nice though; a little bit broken phone and a need to spent the following day in bed can definitely prove that. So, I don’t think I’m ready to grow up just yet.

Nyt on enää kuukausi jäljellä, parhaani mukaan olen koittanut tutustua ihmisiin myöskin tämän paikan ulkopuolella ja yrittänyt keksiä tekemistä. Muutaman päivän hengailinkin aika tiiviisti Kalifornialaisen tytön kanssa, joka oli täällä lomalla. Eniten nautin täällä lunnosta ja kivoista maisemista, mutta ehdottomasti olen enemmän kaupunkilaistyttö ja viihdyn suuremmassa paikassa. Tulipa muuten saatua uusi stalkkerikin! Hän oli perinteen mukaan kotoisin mistäkäs muultakaan kuin rakkaasta itänaapuristamme. Tällä kertaa kohtasimme uimassa, ensin hän kiersi ympyrää lähelläni ja lopulta seisoi niin takana, että astuin varpaille ja se vain tuijotti. Mikä parasta se asuu meidän hotellissa. Hyi.

One month left! My way to cope with things here has been getting to know a lot of people and going out of Benitses time to time. The best things here is the great nature, otherwise I think I'm more like a city girl and I need a bigger place to live. The last few days I hanged out with a girl from California who was travelling in Corfu. I also have a Russian stalker. Again! This time I was swimming when we met. At first he swam a circle around me and after that he came to stand so close behind me that I stepped on his foot and he was just staring. How creepy. And the best thing is that he's living in my hotel.

Mönkijä, hitaampi mönkijä ja mistä lähtien Rihanna on ollut housea

Heräsin tässä juuri 10h unilta. Takana on neljä yövuoroa ja pari reipasta päivää saarikiertelyä takana. Yksi harkkari kysyinkin, että mitäs kuuluu, kun ei ole näkynyt. Olenkin pääasiassa käynyt asunnolla vain nukkumassa muutaman tunnin ja pakkailemassa tavaroita. Tämä siksi, koska Berliiniläistyneet tyylipoliisit, serkkuni Juho ja hänen kaverinsa Riku, viettivät muutaman päivän Corfulla. Speedot jäivät helpotuksekseni tällä kertaa ostamatta ja muukin shoppailu vähemmälle, koska päivät kuluivat ajelemalla mönkijöillä ympäriinsä. Minulla sattuivat yövuorot tälle viikolle, joten päivät olivat sopivasti vapaata ja sain toimia oppaana.

Four night shifts and a few super active days are now behind. I haven't spent much time at home, I've mostly just gone there to sleep few hours and to pack my things. This is because my cousin Juho and his Friend Riku spent a couple of days in Corfu. These two stylish Berliners rented quads and I joined them to discover the island. My map reading skills seemed to have improved since last week! 

Mönkijöillä pääsikin paljon paremmin vähän syrjäisemmille rannoille, joilla snorklailtiin kirkkaissa vesissä ja väisteltiin ampiaisia. Nyt sujui suunnistaminenkin huomattavasti sujuvammin, kiitos viimeviikkoisen harjoittelun. Kerran vain eksyttiin, kun muistin yhden paikannimen väärin ja Corfu Town on sokkeloinen ja täynnä yksisuuntaisia katuja. Ei siinä muuten mitään, mutta Rikun mönkijä meni paluumatkalla vähän rikki, rollaattorillakin olisi päässyt kiitäen sen ohi, joten turhat mutkat olisi ollut siinä vaiheessa suositeltavaa välttää. Soitettiin matkalta myös vuokrafirmaan, että pääsisikö ne esimeriksi hakemaan tai korjaamaan mönkijän, kun ei ole ihan hirveän kivaa, jos se leviää liikenteen sekaan keskelle rinnettä. Sieltä kehotettiin ostamaan köysi ja hinaamaan. Kiitimme erinomaisesta asiakaspalvelusta. 

By quads it was easier to go to remote beaches where we snorkeled and enjoyed the sun. There were wasps everywhere which was annoying! We got lost only once because I recalled one place name wrong and Corfu Town is tricky to drive around due to one-way streets. Otherwise getting lost wouldn't have mattered but the engine of the other quad was coughing a lot and the quad was moving very slow. We called to the rental company if they could come fix it or pick us up but they just told us to buy rope and tow the quad. Needless to say how thankful we were for the great customer service.

Minäkin voitin tekniikkapelkoni ja kokeilin vähän ajaa. En kuitenkaan paljoa, koska muutoin oltaisiin varmaan edelleen matkalla takaisin Benitseen takanamme muutama sata autoa. Ajaminen on yksi haaste, kovaa ajaminen on toinen juttu.

Everyone who knows me knows that I'm afraid of driving a car, a scooter or anything. However, I tried driving  a quad yesterday, it wasn't that bad! Anyhow, guys drove most of the way otherwise we would probably still be on the way back to Benitses, two hundred cars behind us. Driving is one thing, driving fast is a whole other challenge!

Pojat lähtivät aamulla ja minulla on nyt kolme vapaapäivää. Aika palata normaaliin päivärutiiniin: urheilu-päikkärit-syöminen-päikkärit  ja aloittaa valmistautumisen uusiin vieraisiin sillä Pauliina ja Sallamaari tulevat tänne 10. päivä! Ihan pian siis! Super kivaa kun täällä käy tuttuja :)

Guys left in the morning to continue their trip and I have the next three days off. It's time to get back to my normal daily routine: sports-nap-eating-nap and start getting ready for the next guests. My dear friends Pauliina and Sallamaari will be here in 10 days, how cool is that! I'm excited!

Mount Pantokrator ja vuoristoselfie

Porukat ovat täällä käymässä. Tottakai on kiva nähdä läheisiä, mutta on myös kiva saada extra paljon vapaata. Olenkin pääasiassa tehnyt vain muutaman tunnin aamuvuoroja, joten on aikaa ottaa vaikka kahdet päikkärit. Mutta ei tässä paljoa ole ehtinyt nukkua, koska porukat on aktiivilomailijoita ja melkein joka päivälle piti suunnitella jotain tekemistä. Haastava tehtävä huomioiden, että olemme Benitsessä, jossa aktiiviteetit rajoittuvat uiminen, lenkkeily, syöminen ja päikkärit  akselille. Siksipä vuokrasimmekin kahtena päivänä auton ja kiertelimme saarta, varsinkin sen pohjoisosaa.

My parents are visiting me in Corfu. It's nice to see them but it's also nice to get more days off than usually. So this week, I've mostly worked only few hours in the mornings so I can take two naps a day. However, most of the days I haven't had a chance to do that because because my parents like to do a lot of things during their holiday. That's why we rented a car twice and drove around the island since the activities in Benitses are very limited.

Isä pääsi kokeilemaan ajamista mutkikkailla teillä, ihan mukavasti sujui, suurimman osan ajasta auto kiihtyi enemmän kuin kuski. Paitsi niinä hetkinä, kun minä ja äiti annoimme eriäviä mielipiteitä mistä pitää kääntyä ja mihin päin juuri silloin, kun piti jo kääntyä. Mutta usein kaksi kartanlukijaa ei ollut ollenkaan liikaa, kartat ja varsinkin tien viitat ovat täällä mitä epäselvimpiä. Toisena päivänä meillä oli mukana myös ystäväni Louise, hänkin sai tottakai oman kartan.

Ensimmäisenä päivänä valloitimme vuoren ja vierailimme Corfun kaikista korkeimmalle vuorelle rakennetussa Pantokrator nimisessä luostarissa. Hyvä että tulee ajotaitoisia vieraita käymään, niin voin valita vähän tällaisia haasteellisempia vierailukohteita, kun ei itse tarvitse kantaa vastuuta ajamisesta.

My dad got a chance to try driving in Greece and it went surprisingly well! I and my mom were reading a map and small difficulties occurred when we gave dad different advices where to turn next..  The road signs and maps here are so inaccurate that we got lost quite many times.

On the first day we visited the Monastery of Pantokrator which is located in north-eastern Corfu on top of the Mount Pantocrator which the highest mountain of the island. Is good to know people who can drive, otherwise I couldn't visit places like this. It's also nice that I don't have to take responsibility of driving. Reading a map is difficult enough task for me.

Ensin näkymät ylhäältä olivat sumun peitossa, mutta koska meillä vierähti aikaa luostarissa yllättävän paljon, porukat muun muassa harjoittelivat kuinka otetaan selfie, sääkin ehti sillä välin kirkastua. Opit selvästi menivät perille, sillä heidän Albanian päiväreissun kuvia selatessani sain ilokseni huomata, että mukaan oli tarttunut myös selfieitä.

At first we couldn't enjoy the view because there was so much fog. However, the weather got better while we had a lunch and I taught my parents how to take selfies. They were good students, the next day they went to Albania and I was glad to see they had taken quite many selfies during the trip!

 Juuri kun pääsimme vuoristoteiltä alas, sää huononi ja alkoi sataa rankasti. Näin ollen sekä uiminen jollain kivan näköisellä rannalla sekä päiväkahvit jäivät haaveeksi ja keskityimme takaisin Benitseen pääsemiseen. Tänään illalla on tarkoitus esitellä suosikki lenkkipolkuni ja katsoa miten vanhempi sukupolvi pärjää!

Later in the day the weather got worse again and it started to rain heavily. I really wanted to go to some nice beach but we decided to drive back to Benitses because the roads were almost floading. Tonight I'm gonna take my parents for a walk, up to the mountain again!

Achilleion Palace

Corfu on nätti paikka ja sen tiedosti myös Itavallan keisarinna ja Unkarin kuningatar Elisabeth, kun rakennutti tänne kesäpalatsin vuonna 1889-1891. Achilleion Palace on Corfun tunnetuimpia nähtävyyksiä ja se sijaitsee tarkemmin ottaen Gastourin kylässä kukkulan laella, nelisen kilometriä Benitsestä. Tästä pääsisi sinne kävellenkin, mutta nousu on sen verran jyrkkä, että menimme sinne autolla.

Corfu is a beautiful place and also Elisabeth, the Empress of Austria and Queen of Hungary, knew it when she built Achilleion Palace in the village of Gastouri in 1889-1891. The palace is located on top of the hill about 4 km away from Benitses, so it's possible to go there also by foot. However, we had a car. 

                         

Elisabeth osti lisäski 80 hehtaaria palatsia ympäröivää maata, jotta hän saattoi saapua kesäasunnolleen myös laivalla. Hänellä oli tapana vierailla siellä kahdesti vuodessa kuolemaansa asti; italialainen anarkisti Luigi Lucheni puukotti hänet kuoliaaksi Genevessä vuonna 1898.

Elisabet also bought all the neighboring land leading down to the sea in order to have an access to her estate also when arriving by ship. She used to visit the palace twice a year until her dead in 1898 when she was assassinated with a dagger by the Italian anarchist Luigi Lucheni in Geneva.

  

Elisabeth oli kiinnostunut taiteesta ja ihaili Kreikan kieltä ja kulttuuria. Sen vuoksi palatsissa olikin varmaan enemmän taideteoksia ja patsaita kuin Ateenassa. Ylläoleva fresko kuvaa neljää vuoden aikaa ja Elisabethin kappelissa oli maalaus Jeesuksen oikeudenkäynnistä. Keskimmäisessä kuvassa, joka sijaitsi palatsin portaikossa, sen sijaan kuvataan Achilleen voittoa Hectorista.

Elisabeth admired the Greek culture and language and was a big lover of art. That's why the palace was full of art pieces, sculptures and statues. I guess there were more statues than in Athens.  The ceiling of the hall was decorated with a huge fresco of "Four Seasons" of the year and at the end of stairs there was a huge painting depicting the triumph of Achilles in his fight with Hector. Elisabeth also had her own chapel in the palace and there was a painting depicting the final trial of Jesus.

 

Suosikki paikkani palatsissa oli ehdottomasti sen kukoistava puutarha. Itse palatsi oli täynnä puolityhjiä huoneita, joilla ei näyttänyt olevan sen suurempaa käyttötarkoitusta. Puutarhassa sen sijaan oli patsaita ja kukkia ja näkymä sieltä oli oikein mainio. Paikan arvokkain patsas on "Kuoleva Achilles", se kuitenkin poistettiin aitiopaikaltaan saksalaisen keisarin Kaiser Wilhelmin toimesta. Hän otti palatsin hoitaakseen vähän Elisabethin kuoleman jälkeen ja hänen makunsa taiteen suhteen oli täysin vastakohta sille mistä Elisabeth piti. Tämän vuoksi puutarhassa onkin tätä nykyä valtava veistos seisovasta Achilleesta, joka näkyy kauas merelle, kuten keisari toivoi.

My favorite place in the palace was definitely its huge garden. The palace itself was basically just a lot of rooms with some furnitures, so I didn't find it that interesting. The garden instead was filled with flowers and sculptures which was nice and the view from there was amazing. The most valuable statue is the one of Dying Achilles. However, German Emperor Kaiser Wilhelm, who took care of the palace after Elisabeth's death, had a different artistic taste and he decided to replace it with a bigger statue of Achilles which can now be found in the garden.

Minua huvitutti eniten tämä patsas, joka näyttää kovasti siltä kuin yrittäisi ottaa selfietä.

It looks like this statue is trying to take a selfie..

Kuulin että sosiallisessa mediassa pitää olla tasaisessa suhteessa asiaa ja hauskaa. Tämä oli siis asiapostaus ja jätän tarinat muutaman päivän takaisesta Kavoksen partyreissusta toiseen kertaan. Kyllä, pääsin vihdoin juhlimaan.

Jotta pysytään asialinjalla, pitää kertoa että tänään ostin kanakebabin ja menin rannalle aurinkotuoliin syömään, koska en nähnyt rahastajaa missään. Kohta siihen tuli kuitenkin nuori poika, joka huolestuneena kertoi: "Ei muuten kannata mennä uimaan, jos tuon syöt. Odota ainakin kolme tuntia, koska muuten hukut, koska sun elimistö ei kestä". Sanoi sille että olen Kreikassa duunissa ja tiedän mitä teen. Tuskin kukaan on ennenkään hukkunut kebabin syötyään.

I was told that when updating social media it is important to have a balance between important/educational stuff and fun posts, so this post was educative. Next time I'm gonna write about our party trip to Kavos, so that this blog won't get too boring.  

But I have to tell you something. Today I bought a chicken kebab and went to the beach to eat it. After few minutes, a boy came to me and asked me to pay for the sunbed. Then he looked at my kebab and was like: "I need to tell you something. Wait 3 hours after eating that before you go swimming, otherwise you'll drown because your body can't handle it". I told him I work in Greece and I know what I'm doing. 

Seriously, I don't know anyone who would've drowned after eating a kebab.

Spiros on the beach

Eilen oli vapaapäivä. Vapaapäivät on ihan parhautta. Yritin nukkua pitkään, mutta kun yleensä pitää herätä klo 6:20, 11 asti nukkumisesta tuli vain pääkipeä, joten siirryin sohvalle koomaamaan. Sitten tsemppasin ja lähdin lenkille. Nyt olen jo vähän uskaltautunut juoksemaankin vaikka onkin niin kuuma. Tottakai ajoitan juoksuosuuden pääasiassa tuohon rantaraitille, jotta tunnen itseni aktiiviseksi, kun nään rannalla pötkötteleviä lomalaisia. Vähän tuo rannalla makoilu itseä jo kyllästyttää, joten lenkkeilemällä aurinkoiseen aikaan saa niin kuin urheilun ja ruskettumisen samassa. Mahdollisesti myös lämpöhalvauksen, katsoo nyt ehtisikö tässä vielä tippaan. Ei sillä että olisi aussilääkäreitä voittanutta.

I had a day off, I love day offs. I tried to sleep in but it was hard since I usually have to wake up at 6:20am. So I got a headache because of sleeping too much. However, I didn't mind about that and went jogging. I usually walk most of the way but yesterday I wanted to look active when I saw all the tourists laying on the beach and I forced myself to run even though the weather was really warm. We'll see if I get a heatstroke at some point and will be put on a drip once again. It's been a while since my last visit in a hospital. I don't think any doctor can beat the ones in OZ though.

Olen myös kirjoitellut harkkapaikkahakemuksia. Jännää, kun sinänsä voin muuttaa mihin vaan eli se ei ole esteenä. Toisaalta on niin paljon vaikuttavia asioita, joita tulee huomioida esim; Oulussa haisee, mutta siellä olisi kavereita; en muista mikä Turussa on erityisesti vikana, mutta olen kuullut siitä jotain juttuja; Kerava nyt on Kerava jne.. Toisekseen mulla menee yhden hakemuksen laatimiseen ihan järkyttävästi aikaa. 

Skypetin myös äidille meidän hotellin terassilta. Respasta tultiin sanomaan, että viereisestä hotellista oli soitettu, että skypetän liian kovaäänisesti. Herää kysymys millainen ihminen jaksaa nähdä tuollaisen vaivan? 

I Skyped with my mom the other day. Suddenly my colleague came to tell me that she received a phone call from the nearby hotel and was told I'm skyping too loud and disturbing their guests. I wonder what kind of  a person bothers to complain about someone skyping at 2pm. Seriously. What's wrong with humanity these days.

Viiden maissa hyppäsin Corfulaisen Couchsurfing -tyypin auton kyytiin ja lähdettiin rannalle. Nämä lausuu paikkojen nimet jokainen vähän erilailla niin lopulta mentiin Chalikounas-rannalle, jossa olen käynyt aikaisemminkin, kun en tajunnut mistä paikasta puhuttiin. Ajettiin kuitenkin vähän kauemmaksi kuin missä olin viimeksi. Chalikounas on yksi suosikki rantojani, koska se on todella pitkä eikä sitä ole pilattu ravintoloilla vaikka muutama piskuinen beach bar sieltä löytyykin. Aivan lähellä on myös Lake Korission, joka on Corfun suurin laguuni. Alue on suojeltu, joten luonto saa rellestää omillaan, myös muutama asuntoautoilija oli löytänyt sieltä kivan leiripaikan. Minullekin tuli yllättävä mielihalua saada oma campervan.

Around 5pm my couchsuring friend came to pick me up and we drove to Chalikounas -beach which is one of my favorite beaches in Corfu because it's so long and there are no restaurants, only two small beach bars. Next to it is also Lake Korission which is the biggest laguun in Corfu, it's part of a nature reserve so the nature is very beautiful.  A few campervans were parked next to the lagoon, not a bad place for camping. I also want to get a campervan!

    

Tuttuni tekee ammatikseen Bysantin ajan tyylisiä koruja ja taidetta esimerkisi kirkkoihin, jos nyt oikein ymmärsin. Sain myös kuulla juttuja ajoilta, kun Corfu oli todella suosittu turistikohde. Turismi täällä alkoi 1960 ja hiipui -90 –luvulla. Benitseskin oli aiemmin aivan brittituristien valtaama ja täällä on edelleen rauniotaloja, joissa aikaisemmin sijaitsi maailmankuuluja baareja. Kouluttamattomat aikaisemmin maataloudesta eläneet ihmiset niin sanotusti nousivat nopeasti ryysyistä rikkauksiin huomatessaan turismin tuomat mahdollisuudet ja avasivat rannoille ravintoloita ja baareja. 

"Parhaimpina" aikoina rahaa kannettiin jätesäkeissä pankkeihin ja monen oli vaikea ymmärtää, että ne olisi kannattanut esimerkiksi sijoittaa. Osalla menikin vähän yli ja perinteiset arvot unohtuivat, sitä saatettiin lentää aamukahville Pariisiin ja seuraavalle lennolla takaisin Kreikkaan.  Lopulta humalaisia heräili paikallisten puutarhoista ja muutenkin konflikteja syntyi paikallisten ja turistien välille siihen malliin, että turismi alkoi pikkuhiljaa hiipua. Olen muidenkin kanssa jutellut nuista ajoista ja kun nyt katselee ympärilleen, tarinoita on hankala uskoa, koska Benitseä rauhallisempaa paikkaa saa hakea.

My friend is an artist who makes byzantine style jewelry and art. He told me stories from the time Corfu was a very touristic place. In the 80's and 90's, especially British people found the beautiful beaches of Corfu and many travel agencies took people here. Local uneducated people who were working as farmers realized how they could benefit from the tourists and started building new restaurants  and bars like crazy. Suddenly, they had so much money in their hands that it was hard for them to handle the situation; many forgot their values and life was just about parties, shopping and travelling. The party era lasted for a decade until a lot of conflicts aroused between the locals and tourists. Finally the tourism in Corfu  started to decline as fast as it started.

Rannalla loikoilun jälkeen suuntasimme paikalliseen orgaanista ruokaa tarjoavaan ravintolaan. Näissä jutuissa paikalliset tutut on aina hyviä, koska tämäkin ravintola sijaitsi asuinalueella vähän kuin yhden talon takapihalla, terassilla, josta oli hienot näkymät merelle. Tuskin edes vahingossa olisin tuonne itsekseni löytänyt. Syötiin kalaa, minikatkarapuja, kreikkalaista salaattia, kesäkurpitsaa, perunoita ja siemailtiin kotiviiniä. Maksoin väkisin oman osuuteni, koska en usko että käsityöläiset tienaa täällä yhtään paremmin kuin Suomessa ja en tykkää elää siivellä. Hyvä että tuli lähdettyä vaikka päivällä olikin vähän sellainen olo ettei olisi jaksanut sosialisoida. 

After the beach we had a dinner in a nice restaurant that served organic food. It's good to know local people because they always know the best places. The restaurant was kinda hidden behind a house so I never would've found it by myself.  The view form the terrace was super beautiful and the food was delicious. I ate fish, greek salad, courgettes and shrimps with house wine. 

My day off was definitely a success!