Nyt on koti, tai paremminkin huomisaamusta lähtien on. En
malta odottaa, että saa nakeltua kamat minne haluaa, eikä kalliimpia juttuja
tarvitse aina lukita tallelokeroon. Tähän hostelliin ovat myös osuneet kaikista
raastavimmat huonetoverit. Pari yötä sitten tässä huoneessa asui nainen, joka
röökasi tuossa parvekkeella (koko huone haisi), skypetti kovaan ääneen myöhään,
mumisi itsekseen, kuorsasi yöllä ja lopuksi päätti alkaa puhumaan puhelimessa
aamu viideltä, tiputtaa puhelimen ja tulla tökkimään mua hereille kysyen, josko
puhelin olisi tipahtunut mun sängyn reunan väliin. Sieltähän se löytyi. Lopuksi
se alkoi vielä pakkaamaan. Oma herätys kouluun olisi ollut ”vasta” kuudelta.
Tuon ääliön takia sitä unta tuli yöllä ehkä se kolme tuntia.
Polleana koulutielle |
Asunnon etsiminen täältä ei ole siitä helpoimmasta päästä,
koska uusia asuntoloita rakennetaan jatkuvasti ja monillakaan ei ole
nettisivua. Jos onnistuu sähköpostitse ottamaan johonkin paikkaan yhteyttä,
vastausta on useimmiten turha odotella. Jonkin verran kiertelin eri asuntoja
koulun lähellä, mutta ei ollut vapaata ennen ensi kuuta ja toisekseen saatiin
rukattua lukujärjestys tänään niin, että koulua on vain kahtena päivänä. Näin
ollen alkoi tuo keskustan läheisyys houkuttaa aika paljon. En sitten tiedä
miten paljon nuihin muihin vaihtareihin tutustuu, mutta enpä ota paineita. En
oikeastaan missään vaiheessa kaivannutkaan asumaan vaihtarikeskittymään.
Kampusaluetta, siellä liehui myös Suomen lippu! |
Cathedral of Learning |
Asunto on nimeltään Nonsi Residence ja se sijaitsee aika
rauhallisella alueella muutaman metropysäkin päässä Sukhumvitista, joka on
vilkasta keskusta aluetta. Tuo on se, josta mainitsin viime postauksessa. Hinta
on suolaiset n. 13 000bht/kk (290€) per naama en ikinä kuvitellut maksavani
Thaimaassa niin paljon. Saadaan tuohon hintaan kuitenkin myös siivooja,
ilmainen netti ja neliöitä huimat 67m2. Uima-allas ei ennen tänne tuloa ollut
kriteerinä, mutta nyt voin sanoa, että on se vaan kiva näillä helteillä! Meitä
on tuolla asuntolassa siis kaksi suomalaista poikaa, minä ja mun kämppiksenä
ranskalainen vaihtari. Olisihan nuita asuntoja voinut enemmänkin katsella ja
vertailla, mutta aika arpapeliä se loppuunsa on. Lisäksi ruuhkat täällä on ihan
kamalia eli kiertelepä siinä sitten eri alueita koulupäivän jälkeen.
Koululla ollaan oltu nyt parina päivänä ja katsasteltu miltä
vaikuttaa. Tiistaina oli aikomus mennä tunneille, mutta nukuttiin vähän myöhään..
lopulta päätettiin vain jäädä hoitelemaan asioita Hua Makin kampukselle, esim
hommaamaan student Id:t. Tämä viikko on muutenkin sellainen sopeutumisviikko
ettei ole niin väliä onko tunneilla vai ei. Hua Makin kampuksella törmättiin
vanhempaan naiseen, joka ilmeisimmin auttelee opiskelijoita tarvittaessa
asuntoasioissa sun muissa. Hän otti meidät sitten huostaansa, harjoiteltiin
vähän thaita, käytiin ottamassa valokuvia opiskelijakorttia varten ja lopuksi hän
tarjosi meille vielä lounaankin. Eihän sitä tunneille ehtinyt :) Hän ja toinen
vaihtareista vastaava nainen ovat selvästi vähän nokatusten, on tässä saanut
kuulla pieniä huomautuksia molempien suusta miten toinen ei tiedä mistään
mitään. Mukavia ovat minun mielestä kyllä molemmat ja auttavat tarvittaessa.
Tällä mennään 45 min matka kampukselta toiselle |
Suvarnabhumin pääkampus sen sijaan on hurjan iso ja hieno,
Tylypahkan ja kreikkalaisten temppeleiden sekoitus haha. Mahtipontisuus on täällä se juttu. Tänään jopa löydettiin
tunneille. Sain myös ekana päivän huomautuksen hameenhelman liian lyhkäisestä
pituudesta ja käskyn mennä ostamaan uusi, jotta pääsen tunneille. Vähänkö otti
päähän huomioiden, että ostin hameen virallisesta kouluvaatekaupasta ja se on
tasan yhtä lyhyt kuin thai tytöilläkin. En todellakaan mennyt ostamaan uutta,
koska selvästikin päättivät vain nipottaa oppilaalle, joka erottuu joukosta.
Itsellä on vähän ristiriitainen olo, tuntuu aika turhalta
että koulua on niin vähän haha. Mulla on kuitenkin jo ennestään niin paljon kursseja
tehtynä, että teen täällä vain pakolliset neljä kurssia. Onhan se kiva olla
vaihdossa jne. Olen kuitenkin koittanut tehdä opintoja nopsempaan tahtiin ja lopulta tämä vaihto sekoitti kuviot aikalailla, ensinnäkin kun en voinutkaan lähteä jo
viime syksynä ja toisekseen täällä on sitten luppoaikaa tosi paljon. Totta kai
voi reissailla, mutta mielenkiinto kohdistuu enemmänkin Thaimaan naapurimaihin,
koska Thaimassa olen ennenkin pyörinyt, ja niihin ei ihan viiden päivän
vapailla lähdetä. Ehkä jos lentäisi, mutta oma päätös oli upottaa säästöt
pääasiassa ausseihin eli tuskin paljon lennellään täällä! Parhaat
sukelluspaikatkin sijatsevat etelä Thaimaassa suht kaukana Bangkokista. Tyhmää
valittaa, kun olen tänne niin kovasti halunnut, en vaan ole tottunut moniin vapaapäiviin. Voisin esim käydä töissä :D Ne kurssit mitä valitsin ovat varmasti hyödyllisiä ja vaativia, mutta kuitenkin lähes puolen vuoden "lomailu" ilman säännöllisiä tuloja ei vaan sovi ollenkaan mun luonteelle. On oikeasti
ollut ikävä Mick’siin! Mutta eiköhän se tästä. Nyt on jotenkin edelleen vielä vähän poikki kaikesta, kunhan pääsee asettumaan aloilleen niin sitten
ehkä jaksaa vähän suunnitella juttuja.
Mielenosoitukset alkaa maanantaina, opettaja sanoi tänään,
että luultavasti jo aiemminkin. Kerta asutaan keskustammassa kuin useimmat
oppilaat, meitä kehotettiin varuulta varastoimaan ruokaa ja vettä, jos sattuu
että emme voi poistua asunnolta. Ei pitäisi sinänsä olla ongelmaa, koska
kohteet, joissa mielenosoittajat liikkuvat, on ilmoitettu etukäteen ja ei kyllä
asuta siellä päin.
Kouluun pitää kuitenkin mennä metrolla ja bussilla taxin
sijaan, jota on nyt käytetty eniten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti